Toinen kotimainen kieli

Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Perusopetusasetuksen 5 §:n mukaan näille oppilaille tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Ylioppilastutkintolautakunta on antanut ohjeet toisen kotimaisen kielen korvaamisesta ylioppilastutkinnossa sellaisia maahanmuuttajia varten, jotka eivät ole opiskelleet toista kotimaista kieltä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, on mahdollisuus joustaviin kielen opetuksen järjestelyihin. Yhteisiin opintoihin kaikilla aloilla kuuluu myös toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opintoja, mutta vieraskieliset voivat sen tilalla opiskella suomen kieltä enemmän tai omaa äidinkieltään. Valtioneuvoston asetuksen (616/2001, 5.2.2001) mukaan voidaan äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen yhteinen resurssi jakaa tavallisesta opetuksesta poikkeavalla tavalla. Toisen kotimaisen kielen opetuksessa voidaan ammatillisessa koulutuksessa aloittaa myös aivan alkeista. Monella alalla (esim. palvelu- ja hoitoalat) niukemmastakin toisen kotimaisen kielen taidosta on hyötyä. Myös opiskelijan mahdolliset jatko-opintotoiveet on syytä selvittää, ennen kuin kielivalikoimasta sovitaan.