Tutkimuksia

Maahanmuuttajia opettavien opettajien pyynnöstä on koottu tietoa suomi toisena kielenä –alaa didaktisesta näkökulmasta lähestyvistä kielitieteellisistä ja kasvatustieteellisistä tutkimuksista, julkaisuista ja artikkelikokoelmista. Lähtökohtanamme on ollut kerätä ajan tasalla olevaa tietoa eri kouluasteilla toimivien opettajien työn tueksi.

Luettelossa on mukana myös joitakin akateemisten oppijoiden oppimista ja opetusta kuvaavia julkaisuja, joiden didaktiikka on sovellettavissa myös kouluopetukseen. Luettelon toisessa osiossa on artikkelikokoelmia, joiden kohdalla on esimerkinomaisia poimintoja suomi toisena kielenä -opetusta didaktisesta näkökulmasta tarkastelevista artikkeleista. Artikkelikokoelmiin sisältyy joitakin opetuksen käytäntöjä kuvaavia kirjoituksia, joiden sisältö on jo osin vanhentunutta.

Suomi toisena kielenä –alan tutkimuksista laajempaa tietoa saa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen bibliografiasta: Minna Suni, Sirkku Latomaa & Eija Aalto (toim.) 2002. Suomi toisena ja vieraana kielenä –alan bibliografia 1967-2002 (pdf).

Tutkimukset

Suomi toisena kielenä opetusta ja oppimista käsittelevät tutkimukset.

AALTO, EIJA 1998. Mielipiteen vuorovaikutuksellinen rakentaminen syntyperäisen ja ei-syntyperäisen suomenpuhujan keskustelussa. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto.
Tutkimuksessa tarkastellaan syntyperäisten ja kolmea eri kielitaidon tasoa edustavien ei-syntyperäisten suomenpuhujien kahdenvälisissä mielipidekeskusteluissa ilmenevää mielipiteiden vuorovaikutuksellista rakentamista. Tutkimuksen analyysin kohteena ovat ne kielelliset keinot, joilla eritasoiset suomenpuhujat muotoilevat mielipiteenilmauksensa ja myös se, miten he rakentavat mielipiteenilmauksensa edellisten puheenvuorojen varaan.

APAJALAHTI, JENNI & LEHTO, MARIA 2002. Maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidot perusopetuksen kuudennen vuosiluokan päättövaiheessa: tapaustutkimus kahdesta kurditytöstä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Erityispedagogiikan laitos.
Tutkielmassa selvitetään minkälaiset suomen kielen taidot kahdella koko kouluaikansa Suomessa asuneella kurditytöllä oli peruskoulun kuudennen luokan päättövaiheessa. Kurdityttöjen kielitaitoa tarkasteltiin suhteessa 13 suomea äidinkielenään puhuvan vertaisryhmään kuuluvan 6-luokkalaisen tytön taitoihin. Tutkielmassa tuodaan esille myös se, mitkä tekijät olivat yhteydessä kurdityttöjen kaksikielisyyden kehittymiseen ja minkälaisen ennusteen opettajat antoivat kurdityttöjen selviyty-miselle yläasteella.

INGO, RUNE 2000. Suomen kieli vieraan silmin. Vaasan yliopiston käännösteorian ja ammattikielten tutkijaryhmän julkaisut. N:o 26. Vaasa.
Suomen kieli vieraan silmin on suomea toisena ja vieraana kielenä opettaville ja opiskeleville tarkoitettu oppi- ja käsikirja, jonka lähtökohtana on suomen kielen kontrastointi muihin kieliin. Kirjan tekijän pyrkimyksenä on ollut tuoda esille ne suomen kielen kieliopillisen rakenteen ja pragmatiikan erikoispiirteet, joiden tunteminen helpottaa kokonaiskäsityksen saamista suomen kielestä ja sen yleisluonteesta ja näin edistämään suomen kielen tuntemusta, opiskelua ja käyttöä. Ingo on myös pyrkinyt tuomaan esille suomen toisen ja vieraana kielenä opettamiseen liittyviä didaktisia periaatteita ja on koonnut hyviksi koettuja säännöstöjä.

KOIVISTO, HELINÄ 1994. Ulkomaalaissuomen syntaksia. Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 17.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oppijansuomessa lauseen rakentumista ja siinä ilmeneviä poikkeamia nykysuomesta toisaalta lauseenjäsenten, toisaalta kieliopillisten muotojen kannalta. Tutkimuksessa tarkastellaan 76 ulkomaalaisen yliopisto-opiskelijan kirjoittamassa suomenkielisessä tekstissä peruslauserakennetta siltä kannalta, miten ulkomaalainen selviytyy lauseen pääjäsenten muodostamisesta ja missä funktioissa hän käyttää erilaisia kieliopillisia kategorioita.

KORHONEN, SEIJA 2001. Suomen kielen solmukohdat: suomi toisena / vieraana kielenä. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto. Suomalais-ugrilainen laitos.
Tutkimuksessa selvitetään millainen kieli suomi on oppijan kannalta toisena ja vieraana kielenä. Tutkimuksen informantteina on ollut 325 suomen kielen peruskurssit Suomessa tai ulkomailla käynyttä yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijoiden joukko koostuu 35:n eri äidinkielen puhujista, joista 99 % on opiskellut  muita kieliä ennen suomen opintojen aloittamista. Tutkimuksessa esitetään huomiota oppijoiden äidinkielen sekä muiden kielten opiskelun vaikutuksesta oppijoiden kokemukseen suomen kielestä. Tutkimuksessa on didaktinen näkökulma ja tutkimustuloksiin nojaten tutkija tekee ehdotuksia pedagogisen kieliopin säännöiksi.

LAURANTO, YRJÖ 1997. Ensi askeleita paikallissijojen käyttöön. Espanjankielisten suomenoppijoiden sisä- ja ulkopaikallissijat konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta. Kakkoskieli 2. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja.
Tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat sisä- ja ulkopaikallissijat espanjankielisen oppijaryhmän käyttämässä suomen kielessä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomenoppija muodostaa paikallissijojen kohdekielisiä merkityksiä, minkätyyppisiä paikallissijamerkityksiä on ja miten oppijan ilmaukset kertovat hänen käyttämänsä kielellisen varieteetin todellisuudesta. Tutkimus ottaa kantaa myös siihen, missä järjestyksessä paikallissijat opitaan ja mihin kohtaan näiden merkitysten oppiminen sijoittuu koko oppimisjatkumolla. Tutkimus pohjautuu kirjoittajan 1997 valmistuneeseen lisensiaatintyöhön "Nähdä siten pääovesa". Espanjankielinen suomenoppija ja paikallissijat.

LEHTINEN, TUIJA 2002. Oppia kieli kaikki – Maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Turun yliopiston Opetta-jankoulutuslaitos. Turun yliopiston Julkaisuja, Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C. Osa 181.
Tässä kvalitatiivisessa toimintatutkimuksessa pyritään kartoittamaan, miten ensiluokkalaisten, suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielitaito ja kaksikielisyys kehittyy ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lähestymistapa on monitieteinen ja tutkimus etenee grounded theoryn periaatteita noudattaen. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat kaksikielisyyden ja toisen kielen oppi-miseen liittyvät teoriat sekä kielitaidon arviointiin ja kielelliseen kehitykseen liittyvä tutkimustieto. Koska kieli ymmärretään tutkimuksessa olemukseltaan kulttuuriseksi, on käsitelty myös toisen ja vieraan kulttuurin omaksumista. Lisäksi tarkastelun kohteeksi on nostettu maahanmuuttajalapsen kohtaama koulukonteksti koululainsäädännön ja opetussuunnitelman kautta. Tutkimusongelmien kautta on perehdytty suomen kielen taitojen kehittymiseen sen eri osa-alueilla sekä suomen kielen ja lapsen äidinkielen välisiin suhteisiin.

MARTIN, MAISA 1995. The Map and the Rope. Finnish Nominal Inflection as a Learning Target. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Tutkimuksen tarkastelun kohteena on suomen nominintaivutusjärjestelmä oppijan näkökulmasta. Tutkimuksessa esitellään kuinka oppijat taivuttavat nomineja ja selvitetään taivutuksen oppimista sekä morfologisesta että psykolingvistisestä näkökulmasta. Tutkimus keskittyy pääasiallisesti sija- ja lukutaivutuksessa esiintyviin vartalovaihteluihin. Komparaatio ja possessiivitaivutus ovat muka-na vain muutaman esimerkin kautta. Myös oppimisen osalta tarkastelun kohteena on vain yksi lohko, taivutusmuotojen tuottaminen. Saatujen tulosten pohjalta tutkimuksessa pohditaan esitettyjen selitysmallien soveltuvuutta aikuisten oppijoiden suomen kielen taivutuksen kuvaukseen ja morfologian opettamiseen.

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1997. "Jättä minut rauhaan. Hävi heti." Suomalaisten ja suomenoppijoiden pyynnöt ja anteeksipyynnöt. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylä.
Tutkimuksessa luonnehditaan suomalaisten ja suomenoppijoiden tapoja esittää pyyntöjä ja pahoitella tekosiaan erilaisissa oletetuissa puhetilanteissa. Erojen selvittämisen jälkeen pohditaan, voidaanko kielenkäyttöä ylipäänsä opettaa, ja jos voidaan, mitä seikkoja opetuksessa olisi hyvä ottaa huomioon ja millaisia ovat onnistuneen vuorovaikutuksen edellytykset tilanteittain.

SIITONEN, KIRSTI 1999. Agenttia etsimässä. U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana. Väitöskirja. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen lai-toksen julkaisuja 63.
Tutkimuksen kohteena on suomen kieli opittavana kielenä ja edistyneen suomenoppijan kielimuoto. Tutkimus keskittyy yhteen kielen osa-alueeseen, U-verbeihin eli sellaisiin deverbaalisiin verbi-johdoksiin, jotka on muodostettu kantaverbistä joko yksinkertaisella u/y-johtimella tai tämän sisältävällä kompleksisemmalla johtimella utu/yty. Tutkimuksessa tarkastellaan oppijoilla näiden deverbaalisten U-johdosten tuntemusta ja käytön hallintaa, sekä sitä, miten oppijat suhteuttavat johdokset niiden kantaverbien eri muotoihin. Intransitiivisista U-verbijohdoksista ja niiden suhdeverkostoista nousee tutkimuksen varsinainen teema, agentin etsiminen.

STORHAMMAR, MARJA-TERTTU 1994. Yleiskielen ja puhekielen suhde ulkomaa-laisopettajien opetuspuheessa. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto.
Tutkimuksen kohteena on ei-syntyperäisille suomen kielen puhujille suunnattu opetuspuhe, joka tutkimuksessa verrataan samojen opettajien suomalaisille suunnattuun opetuspuheeseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille kahden eri opetuspuheen väliset erot sekä opettajien väliset interindividuaaliset erot ja kuvata ei syntyperäisille suomen kielen puhujille suunnatun opetuspuheen tyypillisimpiä piirteitä.

SUNI, MINNA 1995. Merkitys, muoto ja yhteisymmärrys. Merkitysneuvottelut syntype-räisen suomenpuhujan ja suomenoppijan keskusteluissa. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto.
Tutkimuksen kohteena ovat merkitysneuvottelut, joita esiintyy suomen kielen alkeita opettelevan aikuisen maahanmuuttajan keskustellessa syntyperäisen suomenpuhujan kanssa. Tutkimus keskittyy tilanteisiin, joissa natiivin ja suomenoppijan välisessä keskustelussa yhteisymmärrys rakoilee eli toinen käyttää ilmausta, jota toinen ei tunne tai tunnista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset tekijät johtavat ymmärtämisvaikeuksiin ja miten vaikeudet käytännössä voitetaan. Tutkimuksen keskeiset lähtökohdat työssä nojaavat funktionaaliseen ja dialogiseen lähestymistapaan. Tutkimuksessa yhdistyvät funktionaalinen ja formalistinen näkökulma kieleen.

Artikkelikokoelmat

Suomi toisena kielenä opetusta ja oppimista käsittelevät artikkelikokoelmat.

AALTO, EIJA & SUNI, MINNA (toim.) 1993. Kohdekielenä suomi; Näkökulmia ope-tukseen. AFinLan vuosikirja. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita N:o 1. Jyväskylän yliopisto.
* Erik Geber, Suomen lauseopin didaktiikkaa; * Sirkku Latomaa, Mitä hyötyä on oppijoiden kielitaustan tuntemisesta?; * Maisa Martin, Matkailijana Morfologiassa; * Pirkku Muikku-Werner, Pragmatiikka ja suomi vieraana kielenä; * Ulla Richardson, Näkökulmia puhutun suomen oppimiseen ja opettamiseen; * Minna Suni, Oppijan tavoitteena arkikeskustelussa selviytyminen.

Kokoelman artikkeleissa pohditaan mitä kielenoppimisesta tiedetään muiden kielten perusteella ja miten tutkimustietoa voitaisiin soveltaa suomen kielen opetuksessa. Julkaisussa tuodaan esiin kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa: opetussisältöjen tarkastelemisen teoreettiselta kannalta sekä käytännön opetustyön kehittämisen tutkimustiedon pohjalta. Artikkelikokoelmassa on mukana kielitypologinen, foneettinen, morfologinen, syntaktinen, pragmaattinen ja vuorovaikutuksellinen lähestymistapa suomen kielen oppimiseen ja opetukseen. Artikkeleissa lähestytään oppimista pääosin aikuisten kielenoppijoiden näkökulmasta. Kokoelma on syntynyt siihen aikaan, kun käsitteiden nimet eivät ole olleet vielä täysin vakiintuneet, eli ulkomaalaisille opetettavasta suomen kielestä käytettiin samanaikaisesti nimityksiä: suomi kohdekielenä, suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä.

JÄRVENPÄÄ, MAIJA & SIITONEN, KIRSTI (toim.) 2002. Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
* Hatice Kütük, Kahden turkkilaislapsen koodinvaihto; * Anke Michler, Saksalaisten ja suomalaisten käyttämiä suomenkielisiä mielenilmauksia ja kohteliaisuuden keinoja; * Geda Paulsen, Yhden välikielen kartoista: Viisivuotiaan suomenoppijan kielto- ja kysymysilmauksia; * Satumaija Püschel, Laivalla oli jänis - auf dem Schiff was ein Hare?, Saksankielisten kielenoppijoiden suo-men sanontojen tuntemus ja ymmärtäminen; * Kai Stahl, Suomen kielen vaikutusta kahden Suomessa asuvan virolaislapsen äidinkielisessä puheessa.

Teos sisältää viisi Turun yliopistossa vuosina 1998-2000 laadittua praktikumtyötä, joista kolme käsittelee vieraskielisten lasten puhumaa suomen kieltä ja kaksi aikuisten kielenoppijoiden testitilanteessa kirjoittamaa suomen kieltä. Praktikumtöiden tekijät ovat saksan-, turkin- ja vironkielisiä, ja he tutkivat oman äidinkielensä ja suomen kielen keskinäistä siirtovaikutusta.

KALLIOKOSKI, JYRKI & SIITONEN, KIRSTI (toim.) 1993. Suomeksi maailmalla; Kirjoituksia suomen kielen ja kulttuurin opettamisesta. Castrenianumin toimitteita 44.
*Lili Ahonen, Sanaston asemasta vieraan kielen opetuksessa; * Lili Ahonen, Kääntämisen asema perusopetuksessa; * Hannele Branch, Sanavartalon käytöstä suomen opetuksessa; * Hilkka Lindroos-Ermáková, Fraseologiaa suomea vieraana kielenä opiskelevillekin; * Aili Flint, Suomen sa-naston sisäisestä idiomaattisuudesta; * Sirkka-Liisa Hahmo, Mietteitä sanaston opettamisesta; * Marjatta Norman, Eksistentiaalilauseiden opetuksesta norjalaisten tenttivastausten valossa; * Pirjo Nummenaho, Suomen kielen sanaston opettamisesta italialaisille; * Eeva Uotila, Historiallinen selitys suomen sanaston ja fraseologian opettamisessa;  * Marjut Vehkanen, Kirjallisuuden opettamisesta suomen kielen opetuksen osana;* Kaarlo Voionmaa, Frekventtien verbien asemasta kielenoppimisessa ja opetuksessa; * Börje Vähämäki, Suomen kielen peruslauseet opetuksen apuna.

Kokoelman artikkelit ovat ulkomaanlehtoreiden neuvottelupäivien, suomen kielen ja kulttuurin opettamista käsittelevän seminaarin 1992 satoa. Artikkeleiden kirjoittajien tavoitteena on ollut selvittää monipuolisesti sitä, millaista on opettaa suomen kieltä vieraana kielenä ja sitä, millaisia ongelmia on Suomen kulttuurin välittämisestä ulkomailla. Kokoelman ensimmäinen kahdeksan artikkelia käsittelevät sanaston ja fraseologian opettamista, toisen osion viisi artikkelia käsittelevät kieliopin opetuksen kysymyksiä, etenkin peruslausetyyppien opettamisen ja kolmannen osion viisi artikkelia kääntämisen aseman vieraan kielen opetuksessa ja kirjallisuuden opettamista. 

KURHILA, SALLA (toim.) 1996. Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisu-ja.
* Niina Hyvärinen, Referointi ja sen merkitseminen hollanninkielisen suomenoppijan kerronnassa; * Eija Hyvättinen, Suomenoppijoiden kysymyslauseiden tarkastelua puhutussa kielessä; * Katri Kuukka, Suomen opettajan ja oppijan vuorovaikutuksesta; * Salla Kurhila, Puhelinkeskustelujen aloitukset ja lopetukset; * Outi Rinne, Saksankielisen suomenoppijan sijanvalinnasta; * Päivi Tii-honen, Havaintoja venäjän vaikutuksesta inkerinsuomeen; * Jussi Örn, Arabiankielisen oppijan puheen foneettista tarkastelua.

Helsingin yliopiston suomen kielen Kakkoskieli -julkaisusarja on tarkoitettu valottamaan suomi toisena kielenä -tutkimuksen kenttää, toisaalta antamaan ideoita ja virikkeitä toisen kielen opettajille ja tätä alaa opiskeleville. Salla Kurhilan toimittamaan artikkelikokoelmaan on koottu valikoima suomen kielen laitoksen aineistopraktikumeissa kirjoitettuja harjoitustöitä. Kokoelman artikke-lit mahdollisimman kattavasti edustavat kaikkia kielentutkimuksen osa-alueita. Artikkelit on koottu ”Näkökulmia oppijakieleen”-, ”Vuorovaikutustaitojen omaksuminen”- ja ”Kielet kohtaavat” -otsikoiden alle. 

MARTIN, MAISA & VOIONMAA, KAARLO (toim.) 1999. Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 40.
* Alessandro Holm, Translatiivin ja essiivin predikoivat funktiot skandinaavin silmin; * Annekat-rin Kaivapalu, Monikko kontekstissa ja kontekstivapaana; * Leena Nissilä, Finnish verb rections and Estonian learners; * Tarja Puro, Sanasto toisen kielen tutkimuksessa ja pedagogiikassa; * Hanna Saraketo, Opetusmenetelmistä suomen sanaston oppimisen alkuvaiheessa; * Sanna Iskanius, Venäjää äidinkielenään puhuvien maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetti ja etninen identiteetti.

Artikkelikokoelmassa on sekä opettajien kuvauksia ja analyyseja opetusjärjestelyistä ja sisällöistä että tutkijoiden näkemyksiä suomen kielen ilmiöistä. Kokoelman ensimmäisen osion artikkelit käsittelevät suomi toisena ja vieraana kielenä -tutkimuksen ja -opetuksen yhtymäkohtia sekä suomen kielen oppijoita. Näissä kirjoituksissa kuvataan erilaisia oppijoita, oppimistilanteita, -käytänteitä ja järjestelyjä niin Suomessa kuin Suomen lähialueillakin. Kokoelman toisen osion artikkeleissa käsitellään suomen kielen omaksumiseen ja opettamiseen liittyviä lingvistisiä ongelmia. Esillä ovat morfologisten ilmiöiden tuottamisen ja käytön ongelmat sekä sanaston oppiminen. Metodisesti on mukana sekä testiaineistoon nojaavia tuloksia että teorian rakentelua, niin kielten kontrastointia kuin psykolingvistisia hypoteesejakin.

NIEMINEN, TAIJA (toim.) 2001. Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen. Kakkoskieli 3. Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja.
* Laura Harjunpää: Venäjän- ja suomenkielisten lasten kertomusten analyysia; * Sari Järvinen: Sanojen selittämisestä suomi toisena kielenä -oppitunneilla; * Karoliina Kuisma: Alkeisoppijan kommunikaatiostrategiat puheessa ja kirjoitelmissa: kielelliset ongelmatilanteet ja niistä selviyty-minen; * Inkeri Lehtimaja: Kielen vaihtelu kaksikielisessä opetuksessa; * Taija Nieminen: Kuvai-lun keinot oppijankielessä - merkitysten joustaminen ja intensiteetin ilmaiseminen espanjankielis-ten puhumassa suomessa.

Viiden artikkelin ja viiden kirjoittajan kokoelman artikkelit perustuvat kirjoittajansa pro gradu -tutkielmaan, jotka on tehty Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella. Kaikkien artikkeleiden yhteisenä nimittäjänä on vuorovaikutus syntyperäisten ja ei-syntyperäisten suomenpuhujien välillä. Artikkeleissa näkökulmat vaihtelevat ja teksteissä tarkastellaan sekä aikuisten että lasten käyttämää kieltä, alkeisoppijoiden ja edistyneiden kielenkäyttöä, puhuttua ja kirjoitettua kieltä, opetustilanteita ja ei-institutionaalisia keskusteluita ja suomea äidinkielenä sekä toisena ja vieraana kielenä.

NISSILÄ, LEENA & VAARALA, HEIDI & MARTIN, MAISA (toim.) 2003. Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki.
* Sirkku Latomaa, Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja oikeus kahteen kieleen; * Pirkko Muik-ku-Werner, Arvaa kuka tänään tulee kouluun – uuden oppilaan kohtaaminen; Leena Nissilä, S2-opetuksen didaktiikkaa; Leena Nissilä, Oppimateriaaleja S2-opetukseen; Heidi Vaarala, Ihan simassa – Mitä S2-oppija sanoo suomalaisesta novellista?; Mirja Tarnanen, Kielitaidon arviointi: valintoja ja neuvottelua; Heidi Vaarala, Miksei ole järvtä, jos kerran on suurta? Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuuksista.
Kokoelman artikkelit käsittelevät maahanmuuttajaoppilaan asemaa, toisen kielen oppimisen kysymyksiä, suomen kielen ja kirjallisuuden didaktiikkaa, kielitaidon ja suomi toisena kielenä -ylioppilaskirjoituksen arviointia, opetussuunnitelmaa, oppiaineen asemaa, opettajien kelpoisuusvaatimuksia ja kouluttautumismahdollisuuksia. Kirjan kappaleiden väliin on sijoitettu otteita maa-hanmuuttajien haastatteluista. Julkaisuun sisältyy myös alan perustermien hakemisto ja luettelo hyödyllisistä Internet-linkeistä.

RUUSKA, HELENA & TUOMI, SANNA-MARJA (toim.) 1996. Moneja baareja, Tiel-lä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLII. Helsinki.
* Sirkku Latomaa, Matkalla uuteen kieleen; * Yrjö Lauranto, Kielioppiko kirosana?; * Maisa Martin, Ötökät ekosysteemissä eli taivutusmuodot tutkijan kourissa; * Eija-Marja Sipponen, Eri-tyisopettaja ja maahanmuuttajaoppilas; * Kirsti Siitonen, Suomenoppijan syntaksin solmukohtia; * Minna Suni, "En mä ymmärtää kaikki hyvin suomen kieli" Kolme näkökulmaa ymmärtämison-gelmiin; * Storhammar Marja-Terttu, Miten maahanmuuttajille pitäisi puhua?; * Anna-Kaisa Strömmer, Nominit kiertoradoillaan eli yksikön nominien tyyppikartta;  * Sanna-Marja Tuomi, Anna mulle tähtitaivas –iskelmä opetuksen avuksi; * Kirsi Vänttinen, Aitoa maitoa – hedelmälli-nen lukumateriaali maahanmuuttajaopetuksessa.
Artikkelikokoelman kirjoitukset lähestyvät suomen kielen oppimista didaktisesta näkökulmasta. Kokoelman ensimmäisessä osassa pääkaupunkiseudun eri asteiden opettajat kertovat maahanmuut-tajaopetuskokemuksistaan. Kokoelman toisen osion artikkelit käsittelevät kaksikielisyyttä, moni-kulttuurisuutta ja kulttuurien kohtaamista. Kokoelman kolmannen ja neljännen osion artikkelit keskittyvät alan tutkimukseen ja didaktiikkaan. Artikkeleiden kirjoittavat ovat pyrkineet pitää nä-köpiirissä sillan tutkimuksesta käytännön opetustyöhön. Artikkelit herkistävät tarkastelemaan myös omaa suomalaista kulttuuriamme ja koulunpitoamme uudesta näkökulmasta: mikä on kult-tuurikohtaista ja mikä on kansainvälistä.

SAARINEN, MARKETTA & PARVIAINEN, ULLA (toim.) 1995. Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus.
* Eija-Liisa Maunula, Kokemuksia kommunikatiivisten työtapojen käytöstä; * Eeva-Kaisa Mäki-nen, Selkokieli auttaa ymmärtämään; * Elina Mämmi, Suomen kielen opettamisesta ammatillisessa koulussa; * Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Suomen kielen opetuksen integrointi ammattiopetukseen; * Mirja Tarnanen, Yleiset kielitutkinnot – yhtenäinen kielitaitotesti;
Artikkelikokoelman kirjoitukset käsittelevät maahanmuuttajanuorten opiskelua, suomi toisena kielenä –opetuksen käytäntöjä ja kokemuksia suomen kielen oppimisesta ammatillisessa koulutukses-sa. Julkaisu uusitaan vuoden 2003 aikana.

SULKALA, HELENA & ZAMAN-ZADEH, MINNA (toim.) 1996. Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian lai-toksen julkaisuja N:o 5.
* Sirje Hassinen, Virolais-suomalainen simultaaninen kaksikielisyys – kielten sekamuodot. Leksi-kaaliset ja morfologiset sekamuodot 1.10-2.6-ikäisen Markon kielessä; * Saara Hintsala, Virolai-sen adoptiolapsen suomen kielen verbisuffiksien omaksumisesta; * Karjalainen, Merja &  Minna Zaman-Zadeh, I wonder who made this exercise. Suomen oppimista tietokoneen avulla; * Päivi Karjalainen, Amhara ja thai vaihtuvat suomeksi. Taivutussuffiksien ilmaantuminen kahden adop-tiolapsen kieleen; *  Kaisa Karppinen, Suomi toisena ja vieraana kielenä –oppikirjojen dialogien kuvausta; * Outi-Maria Kultalahti, Tunnusmerkkisyys virolaisten suomenpuhujien vaikeuksien se-littäjänä; * Sari Tapola, Kääntäminen osana vieraan kielen oppimista. Suomenkielisen tekstin on-gelmakohdat englantilaisen kielenoppijan näkökulmasta; * Päivi Virkkunen, Kuurot kaksikielisyy-den valossa. Kuurojen opiskelijoiden suomen kielen sanaston hallinnasta; * Minna Zaman-Zadeh, "Anteksi en ymärä", Ymmärtämisen ongelmat ja niiden käsittely suomenoppijoiden välisissä kes-kusteluissa.

Artikkelikokoelma esittelee suomi toisena ja vieraana kielenä -tutkimusta, jota Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksessa on harjoitettu. Kokoelman artikkelit pohjautuvat laitoksessa valmistuneisiin ja tekeillä olleisiin opinnäytetöihin. Artikkeleissa tarkastellaan sekä lasten että aikuisten suomen kielen omaksumista eri näkökulmista ja erityyppisistä aineistoista käsin. Kokoelman ensimmäisissä artikkeleissa esitellään laitoksen suomalais-virolaiseen kontrastiiviseen tutkimushankkeeseen liittyviä opinnäytetöitä. Kokoelman muissa artikkeleissa tarkastellaan suomenoppijan kieltä sekä morfologian, syntaksin ja sanaston että myös vuorovaikutustaitojen kehittymisen näkökulmasta. Julkaisuun sisältyy myös yksi oppimateriaalin kehittämishankkeen kuvaus.

SUNI, MINNA & AALTO, EIJA (toim.) 1994. Suuntaa suomenopetukseen - tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita n:o 4. Jyväskylän yliopisto.
* Eija Aalto, Oppijan säännöt ja sanat – kommunikaation kulmakivi; * Eija Aalto, Alussa on sana – systemaattisuutta sanaston opetukseen; * Anna-Maija Hintikka, Suomea paperille; * Anna-Maija Hintikka & Eila Hämäläinen, Suomea ulkomaalaisen suuhun;  * Eila Hämäläinen, Partitii-via pitkin ja poikin – suomenoppijan partitiiviongelmia; * Yrjö Lauranto, Sisä- ja ulkopaikallissi-jat – onko perinteinen opettamisjärjestys perusteltu?; * Marja-Leena Nikkari, Albanian kieli suo-men kielen opiskelijoiden lähdekielenä; * Hilkka Miettinen, Kuinka suhtautua ulkomaalaisen pu-humaan suomen kieleen?; * Terhi Rissanen, Varianttien viidakossa – näkökulmia monikon gene-tiivin opettamiseen; * Minna Suni, Kommunikaatio-oppijan kielitaidon koetinkivi; * Mirja Tarna-nen, Miksi puheen ymmärtämistä kannattaa opettaa?

Artikkelikokoelma on jatkoa ”Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen” -kirjaan, jossa suomen kielen opettajia kannustettiin tutkimaan omaa työtään. Tämän kokoelman artikkeleissa yhteisenä oivalluksena korostuu se, että teoreettisen pohdiskelun ei tarvitse olla kaukana käytännön opetustyöstä vaan se voidaan valjastaa arjen tarpeisiin. Kokoelman ensimmäisen osan artikkelit keskittyvät rakenteiden ja sanaston opettamisen tarkasteluun ja toisen osan artikkelit tuottamis- ja vastaanottamistaitojen opettamiseen. Osat ovat temaattisesti kytköksissä toisiinsa: rakenteet ja sanasto nähdään kommunikaation kulmakivenä ja vuorovaikutus taas sinä kontekstina, jossa rakenteiden ja sanaston hallintaa koetellaan.

VEHKANEN, MARJUT (toim.) 1996. Suomi toisena/vieraana kielenä. Ajatuksia kielestä, kulttuurista, metodeista. Oy Edita Ab.
* Eila Hämäläinen, Miten opettaa kielioppia kielioppiin tottumattomille?; * Eila Hämäläinen, "Sitä oli mielenkiintoista asiaa". Subjektin, objektin ja predikatiivin opettamisesta;  * Irene Kristian-sen, Tehokkaita oppimisstrategioita kognitiivisen psykologian tutkimustuloksiin pohjautuen;  * Anna-Liisa Lepäsmaa, Verbien ja paikansijojen dynaamisuudesta; * Anna-Liisa Lepäsmaa, Tran-sitiivi- ja intransitiiviverbien merkityseron opettamisesta; * Olli Nuutinen, Kielen oppikurssin laa-timisesta; * Leena Silfverberg, Viestinnän kannalta ensisijaisia kieliopillisia kategorioita; * Anu Virkkunen, Perustietoa kielitaidon testaamisesta.

Kokoelman artikkelit ovat yliopisto-opettajien kirjoituksia, jotka käsittelevät suomi toisena ja vieraana kielenä -opetusta kielen ja kulttuurin kannalta. Osa artikkeleista tuo myös esille joukon alan opiskelustrategioita. Artikkelikokoelma on tarkoitettu käsikirjaksi suomea toisena ja vieraana kielenä opettaville ja alalle aikoville sekä muiden aineiden ulkomaalaisopettajille ja hallinnossa työs-kenteleville.

Luettelon on koonnut ja lyhyet luonnehdinnat tutkimusten tiivistelmien ja julkaisujen esittelytekstien sekä sisällön pohjalta laatinut FM, opettaja Boglárka Straszer.