Maahanmuutto horjuttaa minäkuvaa

Maahanmuuttajuus ja identiteetti ovat sidoksissa toisiinsa. Maasta toiseen muuttaminen ohentaa usein ihmisen identiteettiä. Muuton yhteydessä identiteetti on koottava uudelleen ja muunnettava vaihtuneeseen kieleen, paikkaan ja kulttuuriin sopivaksi.

Ihmisen käyttäytymiseen ja toimintaan vaikuttaa keskeisesti hänen minäkäsityksensä. Minäkäsityksen avulla ihminen pitää itsensä psyykkisesti tasapainossa, ratkaisee ongelmia ja ottaa vastuuta omista teoistaan. Minuuden rakenne ja sisältö saattavat kuitenkin vaihdella huomattavasti eri kulttuureissa. Monissa ns. kollektiivikulttuureissa yksilön sisäiset ominaisuudet eivät muodosta tietoisuuden tärkeintä ydintä. Läntisessä koulukulttuurissa korostetaan opiskelijan omaehtoista toimintaa, itseohjautuvuutta ja jatkuvaa kehittymistä. Tällainen ajattelu voi olla vierasta kollektiivisissa, yhteisöllisissä kulttuureissa, joissa tulevaisuus on tuntematonta ja ajankulku ymmärretään syklisenä, toistuvana asiana, johon ihminen ei voi vaikuttaa.

Kulttuurisissa kohtaamisissa kulttuuri-identiteetin merkitys on tärkeä. Omat arvot ja identiteetti vertautuvat vieraaseen, jolloin oma epävarmuus ja minuuden suojaaminen saattavat johtaa erojen korostamiseen. Suomalaisuuskin määriteltiin aikoinaan eroavuuden avulla: ”Ruotsalaisia emme ole ja venäläisiksi emme halua tulla.” Yksilö saattaa kokea itsensä suomalaiseksi, mutta yhteisö voi silti luokitella hänet maahanmuuttajaksi. Kun ihminen yrittää säilyttää hyvän itsetunnon, hän usein pyrkii noudattamaan ryhmän normeja ja haluaa samaistua ryhmään.

Yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset ja etninen hierarkia heijastuvat suoraan koulun arkeen. Maahanmuuttajanuori on saattanut säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa tuntemuksen, mutta tuntee hyvin myös suomalaisen kulttuurin. Hänellä on kaikki edellytykset omaksua monikulttuurinen identiteetti, mutta yhteiskunnan piiloviestit vaikuttavat hänen valintoihinsa ja jopa estävät eri vaihtoehtoja. Monikulttuurinen persoona on kuitenkin yhteisölle tärkeä voimavara ja verraton tuki toisille maahanmuuttajille. Koulun tehtävä on vahvistaa ehjää minäkuvaa ja tukea monikulttuurisen identiteetin muodostumista.

Mervi Pöysä