Kaija Matinheikki-Kokko

"Kun suomalaisen koulun synty edellytti snellmanilaista pyrkimystä kulttuurisen yhtenäisyyden rakentamiseen yksi mieli, yksi kieli -periaatteella, niin tämän päivän koulun haaste on monikulttuurisuuden rakentaminen monta mieltä ja monta mieltä -lähtökohdista."

Miten määrittelisit  monikulttuurisen koulun? Miten se poikkeaisi tavallisesta suomalaisesta koulusta?

Suomalaisen koulun synty edellytti snellmanilaista pyrkimystä kulttuurisen yhtenäisyyden rakentamiseen yksi mieli, yksi kieli -periaatteella, mutta tämän päivän koulun haaste on monikulttuurisuuden rakentaminen monta mieltä ja monta mieltä -lähtökohdista.

Ajatus monikulttuurisesta koulutuksesta ei edellytä luopumista koulutuksen kansallisesta kulttuuriperustasta. On vain luovuttava uskosta siihen, että suomalainen koulutus on arvolähtökohdiltaan yleispätevä.

Monikulttuurisessa koulussa on edustettuna paitsi monta mieltä ja kieltä, myös pyrkimys kunnioittaa tätä moniarvoisuutta ja edistää hyviä etnisiä suhteita sekä tasa-arvoisuutta. Aina arvoja ei voida sovittaa yhteen, vaan syntyy arvoiltaan yhteensovittamattomia kulttuuriristiriitoja. Tällöin tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä ja yhteistä näkemystä suomalaisen koulun toimintatavoista monikulttuurisessa ympäristössä.

Juhlavien määritelmien tai "näyteikkunakoulujen" sijaan juuri tämä monikulttuurisessa arjessa tapahtuva koulutyö ja "tavallisen suomalaisen koulun" toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä.

Onko suomalaisissa kouluissa ja koulusysteemissä jo sellaisia asioita, joiden takia koulu olisi helppo muuttaa monikulttuurisiksi?  

On monia: julkinen perusta, tasa-arvoa edistävät avoimet koulutusväylät ja sitä edeltävä yhtenäinen peruskoulutus, opettajien korkea koulutustaso ja elinikäisen oppimisen periaate myös ammatillisena lähtökohtana, joustava ja koordinoitu hallinto-ohjaus.

Mitkä ovat suomalaisen koulun suurimmat esteet tiellä monikulttuurisuuteen?

Suoritusperustaisuus korostuu tämän päivän kouluissa ja rahanpuute rassaa eniten koulujen arkipäivää. Myös arvo- ja asenne-esteitä on, mutta lähinnä suoritusodotusten ja resurssien epäsuhtaisuus synnyttävät kielteisiä asenteita kouluissa.

Kertooko resurssien puutteesta vai mistä esimerkiksi se, että kolmanneksella peruskoulun suorittaneista maahanmuuttajista on niin heikko suomen kielen taito, että he eivät voi kielitaitonsa vuoksi hakeutua suoraan jatkokoulutukseen. Mikäli maahanmuuttaja syrjäytyy jo koulussa, niin mitkä mahdollisuudet hänellä on selviytyä koulun ulkopuolella?

Koulutus on hyvä keino syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan, mutta se ei yksin riitä, sillä  vanhempien heikko yhteiskunnallinen asema vaikuttaa myös suuresti maahanmuuttajaoppilaiden syrjäytymiseen.

Miksi koulusta pitäisi tulla monikulttuurinen?

Voiko koulu toimia monikulttuurisessa, globaalissa maailmassa omana saarekkeenaan ilman että se myös heijastaa nykyisen toimintaympäristönsä arvoja?

Mitä taitoja ja ominaisuuksia monikulttuurisen koulun opettajalta mielestäsi vaaditaan?

Tutkimuksessa voidaan erottaa kaksi lähestymistapaa monikulttuuriseen opettajankoulutukseen. Opettajan maailmankatsomusta ja arvolähtökohtia korostavan lähestymistavan mukaan arvo- ja suvaitsevaisuuskasvatus on keskeistä myös opettajankoulutuksessa. Monikulttuurista pedagogiikkaa korostava lähestymistapa kiinnittää puolestaan huomiota erityisesti opettajien pedagogisiin tietoihin ja taitoihin toimia monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Olisi hyvä kiinnittää huomiota molempiin.

Millainen olisi monikulttuurisen koulun oppilas?

En osaa antaa mitään erityismääreitä monikulttuurisen koulun oppilaille. Toivon, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuudet käydä sellaista koulua, joka antaa heille valmiuksia selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnassa, joka väistämättä on monikulttuurinen.

Tämän päivän yhteiskunnassa meiltä kaikilta vaaditaan kulttuurista lukutaito kun yritämme muodostaa itsellemme kuvaa maailman tapahtumista ja sen muutoin täysin käsittämättömiltä vaikuttavista ristiriidoista.

Teksti ja kuvat: Annu Kekäläinen