Mirja-Tytti Talib

"Kulttuurien kohtaaminen on aina vaativaa. Meidän kouluissa ja kodeissa ei opeteta tunteita, toisten kunnioitusta, hyviä tapoja, vaikka ne ovat edellytyksiä kaikkeen kohtaamiseen ja vuoropuheluun."

Miten määrittelisit monikulttuurisen koulun?

Monikulttuurinen koulu toimii vahvan johtajuuden avulla. Yhteishenki ja yhteiset tavoitteet ovat selkeitä kaikille. Opettajilla on paljon haasteita koulun erilaisista taustoista tulevien oppilaiden kanssa ja niistä voi selvitä vain yhteistyöllä. Monikulttuurisen koulun henkilökunta tuntee oppilaansa ja heidän tarpeensa. Ongelmatapauksia ei jätetä yksin asianomaisen opettajan harteille. Parityöskentely, jossa oppilaiden moninaisiin ongelmiin pyritään yhdessä löytämään vastauksia, auttaa opettajia jaksamaan.

Monikulttuurisella koululla on korkeat tavoitteet ja odotukset sekä henkilökunnan että oppilaiden suhteen. Sillä on myös oltava konkreettisia keinoja saavuttaa nämä tavoitteet.

Miten monikulttuurinen koulu poikkeaisi tavallisesta suomalaisesta koulusta? 

Monikulttuurinen koulu voi olla etnisesti myös kokonaan suomalainen, sillä monikulttuurisuus voidaan ymmärtää myös sosiaaliselta taustaltaan tai kyvykkyydeltään tai seksuaalisen orientaationsa vuoksi erilaiseksi koettujen oppilaiden järjestelmäksi, jotka kaikki voivat olla suomalaisia.

Onko mielestäsi ylipäätään realistista olettaa, että koulusta voisi tulla monikulttuurinen tämän järjestelmän puitteissa?  

Tarvitaan yhteiskunnan näkyvää toimintaa monikulttuurisuuden suuntaan, esimerkiksi vähemmistöjen työllistämistä. Kouluissa tarvitaan myös tietoa ja kaikkien halukkuutta sitoutua haasteelliseen, mutta rikastuttavaan työhön. 

Tämä vaatii rohkeutta, vahvaa johtajuutta ja rohkeita ja viisaita opettajia, joita toki on paljon, mutta ei välttämättä riittävästi. Tarvitaan myös eri etnisten ryhmien kouluonnistumisia -  esimerkeiksi epäilijöille.

Onko suomalaisissa kouluissa ja koulusysteemissä jo sellaisia asioita, joiden takia koulu olisi helppo muuttaa monikulttuuriseksi?

Helppoa se ei ole missään. Meidän kouluissa ja kodeissa ei opeteta tunteita, toisten kunnioitusta, hyviä tapoja, jotka ovat edellytyksiä kaikkeen kohtaamiseen ja vuoropuheluun.

Mitkä ovat suomalaisen koulun suurimmat esteet, jotta siitä voisi tulla monikulttuurinen?

Muutokseen tarvitaan aikaa ja kokemusta, resursseja ja koulutusta. Pääkaupunkiseudulla näitä on enemmän tarjolla, kuin muualla Suomessa.

Miksi koulusta pitäisi tulla monikulttuurinen tai tarvitseeko siitä tulla monikulttuurinen?

Kaikenlaisen erilaisuuden sietäminen, uudenlaiset tavat, kokemukset ja jopa konfliktit muokkaavat pitemmän päälle yhteiskuntaa avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi.

Mitä taitoja ja ominaisuuksia monikulttuurisen koulun opettajalta vaaditaan?

Viisautta, rohkeutta, itsetuntemusta, epävarmuuden sietokykyä, sisäistynyttä auktoriteettia, oikeudenmukaisuutta, huumoria ja armeliaisuutta. Myös rohkeutta katsoa keskiluokkaisen silotetodellisuuden yli johonkin hauraampaan ja rujompaan.

Opettajan tulisi huomioida oppilaiden taustat, etnisyys ja erilaisuus näkyvästi ja hyvässä mielessä sekä hyödyntää oppilaan omaa kokemusmaailmaa.

Millainen on monikulttuurisen koulun oppilas?  

Omasta etnisyydestään ja kulttuuristaan tietoinen, kahden kielen ja kulttuurin taitaja, jonka ei tarvitse piilotella toista identiteettiään.

Teksti ja kuvat: Annu Kekäläinen