Pirkko Pitkänen

"Kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa on mukana aina myös tunnetaso: Tarvitaan kulttuurista herkkyyttä ja empatian kykyä. Mielestäni koulu on moniarvoinen ainoastaan, jos kulttuurinen monimuotoisuus otetaan huomioon sekä opetuksen sisällöissä että koulun toimintakäytännöissä. Nykyisellään etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvat oppilaat viihtyvät koulussa huonosti eikä koulumenestys useinkaan vastaa potentiaalisia valmiuksia."

Miten määrittelisit  monikulttuurisen koulun? Miten se poikkeaisi "tavallisesta suomalaisesta koulusta"?  

Ensin pitää selvittää, mitä tarkoitetaan termillä monikulttuurinen. Jos termiä käytetään kuvailevassa merkityksessä, niin vastaus on, että koulu on monikulttuurinen silloin kun se on kulttuurisesti monimuotoinen eli koulussa on oppilaita ja opettajia, joilla on erilaiset kulttuuriset ja/tai etniset taustat. Paljon haasteellisemman asian kanssa ollaan tekemisissä silloin, kun monikulttuurisuus ymmärretään poliittisena tai ideologisena tavoitteena ja sen ymmärretään tarkoittavan moniarvoisuutta.

Mielestäni koulu on moniarvoinen ainoastaan, jos kulttuurinen monimuotoisuus otetaan huomioon sekä opetuksen sisällöissä että koulun toimintakäytännöissä. Käytännössä suomalaiset koulut ovat sekä opetussuunnitelmien että  käytäntöjen tasolla pikemmin mono- kuin monikulttuurisia.

Onko suomalaisissa kouluissa ja koulusysteemissä jo sellaisia asioita, joiden takia koulu olisi helppo muuttaa monikulttuuriseksi?  

Etnisen ja kulttuurisen tasa-arvon saavuttamiseksi tarvitaan eriyttäviä tukitoimia, koska kouluissa toimitaan yleensä valtakulttuurin ja valtakulttuurien ehdoilla. Erityisopetuksen traditio tosin luo pohjaa monikulttuurisuudelle ja moniarvoisuudelle.

Mitkä ovat suomalaisen koulun suurimmat esteet, jotta siitä voisi tulla monikulttuurinen?

Ongelmia ja puutteita on sekä oppilaiden ja opettajien asenteissa että resursseissa. Liikkeelle tulisi lähteä opettajien koulutuksesta.

Miksi koulusta pitäisi tulla monikulttuurinen tai tarvitseeko siitä tulla monikulttuurinen? 

Etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvat oppilaat viihtyvät koulussa huonosti eikä koulumenestys useinkaan vastaa potentiaalisia valmiuksia. Mitä suurempia kulttuuriperinteiden erot ovat sitä selkeämmin ongelmat ovat nähtävissä. Näin on esimerkiksi somalialaisten ja romanioppilaiden kohdalla. 

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden jääminen tai jättäytyminen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle voi johtaa syrjäytymiseen työ- ja yhteiskuntaelämästä. 

Mitä lisää monikulttuurisuus voisi tuoda kouluun ja koulun arkeen? Mitä "hyötyä" monikulttuurisuudesta olisi?

Etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvat oppilaat viihtyisivät paremmin koulussa. Suomalaisoppilaat oppisivat tuntemaan vieraita kulttuureja ja elämään ja toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

Mitä taitoja ja ominaisuuksia monikulttuurisen koulun opettajalta mielestäsi vaaditaan?

Opettajat tarvitsevat tietoa vieraista kulttuuristandardeista ja niiden takana olevista arvo- ja normijärjestyksistä. Kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa on mukana aina myös tunnetaso: Tarvitaan kulttuurista herkkyyttä ja empatian kykyä. Tiedollisten ja affektiivisten valmiuksien lisäksi opettajalta vaaditaan monenlaisia toiminnallisia valmiuksia, ennen kaikkea kielitaitoa ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen taitoja. Lisäksi tarvitaan kykyä kulttuuriperustaisten interaktio-ongelmien ja oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen.

Millainen olisi monikulttuurisen koulun oppilas?

Parhaimmillaan hänellä - kuten myös hänen opettajillaan - on vieraiden kulttuurien tuntemusta, kulttuurisensitiivisyyttä, joustavuutta ja monitulkintaisuuden sietokykyä.

Teksti ja kuvat: Annu Kekäläinen