Arviointi

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004:

Arviointi opintojen aikana (s. 260):
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. …Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. … Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana.

Päättöarviointi (s. 264):
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 – 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Vieraan kielen tai kielikylpykielen oppimisen tavoitteet on koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa yleensä määritelty selvästi korkeammiksi kuin A-kielen tavoitteet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tästä näyttäisi syntyvän ristiriita opintojenaikaisen arvioinnin ja päättöarvioinnin tavoitteiden välille: oppilaan osaamista tulisi arvioida koulun opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti todenmukaisen kuvan saamiseksi hänen edistymisestään ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi.

Ristiriita voidaan ratkaista arvioimalla oppilaan osaamista erikseen molempien perusteiden mukaan. Opintojenaikaisessa arvioinnissa arvosana voidaan suhteuttaa koulun opetussuunnitelmissa ilmaistuihin tavoitteisiin. Mutta ainakin päättöarvioinnissa, jonka perusteella oppilaat hakeutuvat jatko-opintoihin, tulee arvioinnin ja arvosanan perustua valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Päättötodistukseen voidaan liittää arvio oppilaan osaamisesta koulun omaan opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden perusteella. Kriteereinä voidaan haluttaessa käyttää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin liitettyä kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (s. 278–295). Samoin voidaan tarvittaessa menetellä erotodistuksessa.

Esimerkki kielikylpyopetuksen arvioinnista

Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaan kielitaidon kehittymisestä tavoitteisiin verrattuna. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa.

Kielikylpykielen osalta hyvän osaamisen kuvaukset määritellään Kokkolassa esikoulun, sekä ensimmäisen, toisen, neljännen ja kuudennen luokan jälkeen. Näiden lisäksi opetussuunnitelmassa on kuvattu hyvä osaaminen myös seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan jälkeen. Erityinen huomio on kiinnitetty kielikylpykielen ymmärtämiseen. Kielikylpykieli arvioidaan sanallisesti ensimmäisestä luokasta lähtien.

Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos oppilas oppii lukemaan ensiksi vieraalla tai kielikylpykielellä (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004). Esiopetuksessa lukivalmiuksien arvioinnissa Kokkolan koulussa käytetään apuna Sanat paloiksi -arviointimateriaalia (Mäkinen 2002), jonka avulla opettajat voivat tunnistaa ja ennakoida mahdollisia lukemisvaikeuksien riskejä. Alaluokilla luetunymmärtämisen arvioinnissa ja seurannassa käytetään Lindemanin (1998) Ala-asteen lukutestiä, joka on standardoitu luetunymmärtämisen monipuolinen testistö.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa hyvän osaamisen kriteerit määritellään Kokkolan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmassa esiopetuksen sekä toisen ja kuudennen luokan jälkeen.  Opetussuunnitelmaan on erikseen kirjattu asioita, joita arvioidaan ensimmäisen ja neljännen luokan jälkeen.

Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu. Kielikylpyopettaja ja suomenkielinen opettaja päättävät arviosta yhteistyönä niissä oppiaineissa, joita opetetaan kahdella kielellä.

Arvioinnin näkökulmia

Vieraan kielen arviointi

Äidinkielen arviointi

Oppisisältöjen oppimisen arviointi

Kielitaidon kasvu suhteessa opiskeltaviin oppisisältöihin
Standardoidut natiivipuhujille suunnatut testistöt
YKI-testi 9. luokan päättövaiheessa

Lukivalmiuksien arvioiminen esi- ja alkuopetuksessa
Luku- ja kirjoitustaidon systemaattinen arvioiminen koko kouluajan.

Opiskeltavan sisällön omaksumisen arvioiminen (kielitaito ei ole arvioinnin kohteena).

Kuvio 11. Kielikylpyopetuksen arviointi
Merja Meriläinen, Anna-Kaisa Mustaparta