Kielikylpykielen ja vieraan kielen opetussuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (s. 270):

Vieraan kielen tai kielikylpykielen tavoitteet:
"Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa märitellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä äidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenään puhuville oppilaille."

Vieraan kielen tai kielikylpykielen keskeiset sisällöt:
"Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää, kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitä eri oppiaineiden opiskelua tukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksessa.” 

Kielikylpykielen opetussuunnitelma

Esimerkki Kokkolan esi- ja perusopetuksessa noudatettavasta kielikylpykielen opetussuunnitelmasta.

Esiopetus

Kokkolan kielikylpyopetuksen toteutusmallissa esikouluopetuksessa käytetään pääsääntöisesti kielikylpykieltä ja keskeisenä toiminta-ajatuksena on luoda positiivinen ja välitön ilmapiiri oppimiselle. Vieraan kielen käyttö kommunikoinnin ja opetuksen välineenä ohjaa toimintaa, ja on tärkeää, että lapsille tarjotaan luottamuksellinen ja turvallinen toimintaympäristö.

Esikoulun toiminnassa huomioidaan yhteiskuntamme kalenterivuoteen ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat tärkeät päivät, kuten joulu, loppiainen, Kalevalan päivä, pääsiäinen, vappu, itsenäisyyspäivä jne. Myös paikkakunnalle ja kotiseudulle tärkeät päivät otetaan huomioon. Esiopetuksen vieraskielinen esikouluopettaja voi tuoda esille myös omaa kulttuuriaan.

Perusopetus

Kokkolan kielikylpyopetuksen keskeisenä tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen päättyessä saavuttanut toiminnallisen kaksikielisyyden. Kielikylpyopetuksessa tämä tavoite on konkretisoitu määrittelemällä kielikylpykielen arviointikriteerit yhteneväisiksi Opetussuunnitelman perusteiden kielitaidon tasojen kuvausasteikon kuvausten kanssa. Toiminnallinen kaksikielisyys (hyvän osaamisen taso) peruskoulun päättövaiheessa (9. luokan päättyessä) vastaa taitotasoasteikon B.2.2-tasoa, jota voidaan lyhyesti kuvata termillä Toimiva itsenäinen kielitaito.

Neljän viime vuoden aikana englanninkielisen kielikylvyn oppilaiden taidoista on tehty mittava kartoitus, jonka tuloksia hyödyntämällä olemme voineet määritellä sellaisen kielikylpykielen (englanti) puhumisen ja ymmärtämisen tason, joka kullakin luokka-asteella vastaa hyvän osaamisen tasoa.

Luokka

1.

2.

3.

4.

5. ja 6.

7.

8.

9.

Hyvän osaamisen kuvaus luokka-asteittain

A1.1

A1.2

A2.1

A2.2

B1.1

B1.2

B2.1

B2.2

Kuvio 3. Kielikylpykielen hyvän osaamisen taso luokka-asteittain, Kokkolan kielikylpykielen OPS

Kielikylpykielellä annettava opetus luokka-asteittain

Luokka

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Opetus kielikylpykielellä

18

16

13

14

13

12

7

4

5

Lisäksi luokilla 7–9 opetetaan joitakin oppiaineita osittain kielikylpykielellä.

Kielen ja sisältöjen opettaminen

Kielikylpyopetuksessa oppisisältöjen saavuttamisen lisäksi tavoitteena on aina myös kielikylpykielen hyvä hallinta. Kielikylpykielen systemaattinen opettaminen on kirjattu koko peruskoulun opetussuunnitelmaan.

Kielikylpyopetuksessa kielenopetus on osana jokaista opetustapahtumaa. Opettajan tehtävänä on arvioida, milloin opetuksen lähtökohtana ovat sisällön asettamat vaatimukset, milloin taas sisältöä voidaan lähestyä kielen opettamisen näkökulmasta.

Kielen oppimisen spiraalimalli

Kielikylpykielen opetussuunnitelma ohjaa opettajaa ajattelemaan kielen opettamisen eri osa-alueita (puhuminen, kuunteleminen, lukeminen, kirjallisuus, kielentuntemus) opetussisältöjen suunnittelussa.

Opettaja voi käyttää kielenoppimisen spiraalimallia apunaan suunnitellessaan opetusta. Se auttaa opettajaa käyttämään sopivantasoista opetuskieltä, niin että toisaalta oppijat oppivat kielestä uusia asioita ja toisaalta opittava aines rakentuu jo aiemmille opitulle tutulle perustalle.

Kielen oppimisen spiraalimallin perusajatuksena on, että opetustapahtuma aloitetaan liittämällä uusi aines jo aiemmin opittuun, tuttuun asiaan. Tässä vaiheessa oppilaat vastaanottavat uutta sanastoa (input) ja prosessoivat sitä ajatuksissaan. Myöhemmin oppilaille tarjotaan runsaasti erilaisia aktiviteetteja, joiden avulla heitä rohkaistaan ja kannustetaan tuottamaan (output) kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti.


Kuvio 4. Kielen opettamisen spiraalimalli

Luokkien 5–6 kielikylpykielen opetussuunnitelma

Viidennellä ja kuudennella luokalla kielikylpykielen opetuksen painopisteenä on luetunymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Keskeistä opetuksessa on kielikylpykielen käyttäminen opiskelun välineenä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, sanavaraston, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilaat kehittyvät puhumaan itselleen tärkeistä ja opetukseen liittyvistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa.

Viidennellä ja kuudennella luokalla kielikylpykielen hyvä osaaminen vastaa taitotasoasteikon Toimiva kielitaito -kuvauksia (B1.1 ja B1.2).

Puhuminen ja kuunteleminen

  • Harjoitellaan edelleen kielelle ominaista ääntämistä.
  • Pidetään suullisia esityksiä ja pienimuotoisia esitelmiä.
  • Opitaan käyttäytymään erilaisissa puhe- ja kokoustilanteissa ja ottamaan huomioon kielelle ominaiset kulttuuritaidot.
  • Harjoitellaan kuuntelemaan ja toimimaan kohteliaasti.
  • Harjoitellaan kieliopillisesti oikeita ilmaisuja vapaissa puhetilanteissa.

Lukeminen ja kirjallisuus

  • Pidetään lukuinnostusta yllä monipuolisten tekstien avulla.
  • Käytetään tiedonhaussa hyväksi erilaisia tietolähteitä.
  • Opitaan löytämään ja ymmärtämään tekstin sisällöstä olennainen.
  • Luetaan tieto- ja kertomustekstejä sanavaraston kasvattamiseksi.

Kirjoittaminen

  • Vakiinnutetaan selkeää ja sujuvaa käsialaa.
  • Harjoitellaan säännöllisesti kielikylpykielen oikeinkirjoitusta.
  • Kirjoitetaan omien kokemusten ja erilaisten virikkeiden pohjalta esim. prosessikirjoitusta.
  • Kokeillaan erilaisten tekstityyppien kirjoittamista.

Kielikylpykielen ymmärtäminen

  • Vahvistetaan eri oppiaineiden sisältöjen ymmärtämisessä tarvittavan kielen omaksumista. 
  • Pyritään ymmärtämään sujuvasta puheesta, esim. radiouutisista ja elokuvista, olennainen.
  • Vahvistetaan luetun ja kuulun ymmärtämistä, niin että pystytään ymmärtämään tietotekstejä.
  • Etsitään pääajatusta, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia ikäkaudelle sopivista teksteistä.

Kielentuntemus viidennellä luokalla

Opiskellaan seuraavia asioita:

  • välimerkkien käyttö
  • pää- ja sivulause
  • sanaluokat (epäsäännölliset verbit)
  • prepositiot
  • adjektiivien vertailumuodot (ruotsi).

Kielentuntemus kuudennella luokalla

Opiskellaan seuraavia asioita:

  • adjektiivien vertailumuodot 
  • verbien tempukset 
  • kielelle ominaiset idiomit ja fraasit
  • eri kielille ominaiset rakenteet.

Kielikylpykielen tavoitteet nivelkohdittain

Esimerkki kielikylpykielelle asetetuista tavoitteista nivelkohdittain Kokkolan kielikylpyopetuksessa.

 

Kokkolassa kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on taata kielikylpykielen taitojen kehittyminen sellaisiksi, että eri luokka-asteilla opetettavien aineiden opiskelu sujuu ongelmitta.

Kielikylpyopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. Kielikylpyopetus luo yhdessä äidinkielen opetuksen kanssa pohjan toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oppilaalle kielikylpykieli on sekä oppimisen väline että oppimisen kohde. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikoinnin välineenä kieli edellyttää monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

Opetussuunnitelmassa on kuvattu kielikylpykielen hyvän osaamisen taso esiopetuksen sekä ensimmäisen, toisen, neljännen ja kuudennen luokan jälkeen. Tällä tavalla on haluttu varmistaa, että opettajilla, vanhemmilla ja lapsilla on kuva siitä, minkälainen kielitaito riittää opiskeluun eri luokka-asteilla.

Esiopetus

Kielikylpyesiopetuksen tavoitteena on luoda lapselle valmiuksia toimia kaksikielisessä ympäristössä ja oppia opetuskieltä niin, että hän pystyy perusopetukseen siirryttyään opiskelemaan kielikylpykielellä. Opetussuunnitelmassa kuvataan kielikylpykielen tuottamisen ja ymmärtämisen hyvä taso. Tällä tuottamisen ja ymmärtämisen tasolla lapset osaavat kielikylpykieltä niin hyvin, että he voivat siirtyä kielikylpyopetukseen.

Kielentuottamisen hyvä taso tarkoittaa sitä, että lapset käyttävät kielikylpykieltä mielellään ja osallistuvat aktiivisesti yhteisiin laulu-, leikki- ja lorutuokioihin. Esikouluvuoden loppupuolella lapset ilmaisevat itseään kielikylpykielellä ja osaavat luetella esimerkiksi numeroita ja kirjaimia. He myös ymmärtävät annettuja ohjeita ja toimivat niiden mukaisesti. He kykenevät seuraamaan kielikylpykielellä kerrottuja satuja ja ymmärtävät sisällöt pääpiirteittäin silloin, kun ymmärtämistä tuetaan havaintomateriaaleilla ja keskusteluilla.

Ensimmäinen ja toinen luokka

Vuosiluokkien 1–2 kielikylpykielen opetuksen keskeinen tehtävä on Hollihaan koulun kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti jatkaa esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista ja painottua kielen osa-alueista erityisesti toiminnalliseen kommunikaatioon, ymmärtämisen varmistamiseen ja sanavaraston laajentamiseen. Vuosiluokkien 1–2 aikana oppilas oppii kielikylpykielellä lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä harjaantuu tarkastelemaan eri kielien merkityksiä ja muotoja.

Ensimmäisen luokan lopussa oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheeseen ja lukemisen perustekniikka on varmistumassa. Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on lähes virheetöntä ja oppilas kirjoittaa lyhyitä lauseita. Ensimmäisen luokan oppilas ymmärtää helppoja ja selkeitä kielikylpykielellä esitettyjä ohjeita ja kykenee seuraamaan ja ymmärtämään kuulemiaan satuja ja tarinoita. Oppilas käyttää kielikylpykieltä tarkoituksenmukaisesti koulun arkipäivässä ja pyrkii tuottamaan kieltä itsenäisesti.

Kuvaus kielikylpykielen hyvästä osaamisesta 1. luokan päättyessä

A1.1

Kielitaidon alkeiden hallinta

Toinen luokka

Toisluokkalainen kielikylpyoppilas osaa lukemisen perustekniikan ja tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta etenemistä. Hän harjoittelee ilmaisemaan itseään kielikylpykielellä sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisten tarinoiden, kirjeiden ja runojen avulla. Toisluokkalainen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa ja suoriutuu hyvin yksinkertaisista luetunymmärtämistä vaativista tehtävistä. Kielikylpykielen kommunikointitaidot ovat kehittyneet niin, että oppilas toimii tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, kykenee vaivatta seuraamaan opettajan ja muiden oppilaiden puhetta ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen.

Kuvaus kielikylpykielen hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

A1.2 

Kehittyvä alkeiskielitaito

Kolmas ja neljäs luokka

Kolmannella ja neljännellä luokalla kielikylpykielen opetuksen painopisteenä ovat opitun luku- ja kirjoitustaidon varmistaminen sekä lukutaidon laajentaminen teknisestä lukutaidosta ymmärtävään lukutaitoon. Kielikylpykielen puhumisessa edetään rutiininomaisista keskusteluista yhä enemmän vapaaseen itsensä ilmaisemiseen. Keskeistä opetuksessa on harjoittaa ja vahvistaa kielikylpykielellä opetettavien oppiaineiden tyypillisen sanaston ymmärtämistä.

Neljäs luokka

Neljännen luokan oppilas ymmärtää yleispuhekielellä tapahtuvaa ilmaisua ja selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Hän pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista ja puhuu kielikylpykielellä sujuvasti, vaikkakin erilaiset katkokset voivat olla puheessa hyvin ilmeisiä. Neljäsluokkalainen lukee lähes sujuvasti ja ymmärtää pääasiat sekä yksityiskohtia oppiaineisiin liittyvistä teksteistä. Hän pystyy myös hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista, jos teksti on selkeästi jäsennelty.

Kuvaus hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä

A2.2

Kehittyvä peruskielitaito

Viides ja kuudes luokka

Viidennellä ja kuudennella luokalla kielikylpykielen opetuksen painopisteenä on luetunymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Keskeistä opetuksessa on kielikylpykielen käyttäminen opiskelun välineenä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä myös tuetaan oppilaiden lukutaidon, sanavaraston, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilaat kehittyvät puhumaan itselleen tärkeistä ja opetukseen liittyvistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa.

Kuudes luokka

Kuudennen luokan lopussa oppilas lukee sujuvasti ja pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja erilaisista teksteistä. Kuudesluokkalainen kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä vielä jonkin verran esiintyykin. Kielikylpykielen puhuminen on suhteellisen sujuvaa, ja oppilas osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa puhetilanteissa. Hän ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.

Kuvaus hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

B1.1

Toimiva peruskielitaito

Seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäs luokka

 

7. luokka
Sujuva peruskielitaito

8. luokka
Itsenäisen kielitaidon perustaso

9. luokka
Toimiva itsenäinen kielitaito

Taitotaso

B1.2

B2.1

B2.2

 

Merja Meriläinen, Anna-Kaisa Mustaparta