Opettajien yhteistyö

Yhteistyö vieraalla kielellä ja suomen kielellä opettavien opettajien kesken.

Kahdella kielellä annettava aineopetus perustuu Cumminsin (1984) teoriaan, jonka mukaan kognitiivis-teoreettiset valmiudet kehittyvät opetuskielestä riippumatta. Oppilas voi siis esimerkiksi oppia matematiikan perusteet toisen kielensä kautta ja jatkaa perusteista eteenpäin ensikielellään. Opetuskieli vaikuttaa pelkästään siihen, millä kielellä oppilas varastoi käsitteistön aivoihinsa. Opettajan on huomioitava aineenopetuksen kielen vaihtuminen mm. käymällä nopeasti läpi esimerkiksi matematiikan perusterminologia uudella opetuskielellä, jotta terminologia ei turhaan hidasta uusien asioiden oppimista. (Buss 1999.)

Matematiikan rinnalla myös biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja historia ovat hyvin käsitteellisiä oppiaineita. Oppilaiden pitää osata niidenkin peruskäsitteet sekä suomeksi että vieraalla kielellä.

Esimerkki kielikylpyopetuksesta

Esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa.

Hollihaan koulun kielikylpyopetuksen mallissa kielikylpyopettajan ja suomen kielellä opettavan opettajan yhteistyö on tiivistä. Yhteistyön muodot on kirjattu opetussuunnitelmaan, ja tavoitteena on kielikylpykielisen oppimisen maksimoiminen.

Eheyttäminen

Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisen tavoitteena on luoda laajoja kokonaisuuksia, jolloin oppilaat saavat riittävän kauan ja monipuolisesti paneutua samaa aihepiiriä käsittelevään sanastoon ja sen käyttöön erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Oppisisältöjen muuttuessa käsitteellisemmiksi yhteisvastuu oppiaineiden tavoitteiden saavuttamisesta jakautuu kielikylpyopettajan ja suomen kielellä opettavan opettajan kesken.

OPS – Teema-alueet/sisällöt

Tutustun kouluympäristöön

KOULU ALKAA
Hyvät tavat, koulun säännöt ja toimintaohjeet:
- Turvallinen koulumatka
- Miten toimin vaaratilanteissa?
- Huolehdin itsestäni
- Koulupäivän rutiinit, koulurakennus tutuksi, koulun henkilökuntaa

Kielikylpykieli

Koulusanastoa: sal, församling, middagsmål, korridor, lärare, rum, kök, klassrum, tidtabell

Kysymyksiä: Vad heter du?
Hur gammal är du? Har vi sport idag?
När har vi…?
Lukujärjestykseni: mondag…, datum, Vilken dag är det idag?

Äidinkieli (suomi)

Koulurakennuksen tilat
Liikenneturvallisuus
Liikennemerkkejä
Viikonpäivät
Koulun säännöt

Yhteys muihin oppiaineisiin 

LIIKUNTA: Välituntileikkejä
Välitunnin sääntöjä

Lisähuomioita

Erilaisia leikkejä
Kuunteluleikkejä
Retki liikennepuistoon

Kuvio 7. Esimerkki opetuksen eheyttämisestä ensimmäisen luokan kielikylpyopetussuunnitelmassa

Kielten vuorottelu

Hollihaan koulun kielikylpyopetuksessa kolmas- ja neljäsluokkalaisille opetetaan ympäristö- ja luonnontietoa vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi. Yhden teeman opettamiseen käytetään aikaa viikosta kahteen viikkoon. Pääosa siitä opetetaan kielikylpykielellä ja osa äidinkielellä, niin että oppilaat omaksuvat käsitteistön melko nopeasti molemmilla kielillä. Ne oppilaat, joilla heikon kielitaidon takia on vaikeuksia seurata opetusta, ruokkivat yhteistä aivojen keskusprosessoria (CUP-teoria, Cummins 2000) suomenkielisillä oppitunneilla saman käsitteistön parissa ja vahvistavat näin sisältöjen oppimista myös ruotsinkielisessä opetustapahtumassa. Oppitunneilla sisällöissä edetään opetussuunnitelman mukaisesti, eikä päällekkäistä tai kertaavaa opetusta tapahdu.

Metsäteema

Opetuskieli

Opetukseen käytettävä aika

Presentation

ruotsi

2 tuntia

Metsän kasvillisuuskerrokset

suomi

1 tunti

Barrträd

ruotsi

1 tunti

Lehtipuut

suomi

1 tunti

Skogorganism

ruotsi

1 tunti

Djur

ruotsi

2 tuntia

Kuvio 8. Kielten vuorottelu teemajakson aikana

Oppisisältöjen jaksottaminen kahdelle kielelle

Viides- ja kuudesluokkalaiset kielikylpyoppilaat opiskelevat reaalioppiaineita opetussuunnitelman mukaisesti, mutta heidän opetuskielensä, samoin kuin opettajansa, vaihtuu 3–4 viikon välein. Jakson vaihtuessa opiskeltu alue kerrataan lyhyesti toisella kielellä.

Esimerkki vieraskielisestä opetuksesta

Oppiaineen opettajan ja kielenopettajan yhteistyö

Erityisesti vieraskielisessä opetuksessa korostuu luokanopettajan tai aineenopettajan sekä vieraan kielen opettajan välinen yhteistyö. Yhteistyö alkaa luontevasti, kun jonkin oppiaineen teema ja sisältö suunnitellaan yhdessä. Tällä tavoin on mahdollista tuoda oppiaineen tunneille kielenopetuksen tavoitteita ja kielenopetuksen tunneille puolestaan oppiaineen tavoitteita. Uusissa opetussuunnitelmien perusteissa annetaan hyvä perusta suunnitella käytännön opetusta yhdessä, sillä koulun opetussuunnitelmissa tulisi tuoda esille, mitkä oppiaineet ja mitkä aihealueet opiskellaan vieraalla kielellä.

Yhteistyö äidinkielen opettajan kanssa

Uusissa opetussuunnitelmien perusteissa korostetaan sitä, että äidinkielen tavoitteet ovat vieraskielisillä luokilla samat kuin koulun muilla luokilla. Lisäksi perusteissa tuodaan esille, että erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisiin asioihin, joissa siirtovaikutus on vähäistä (ks. Opetussuunnitelmien perusteet). Tämän vuoksi tulee pitää huolta siitä, että oppilas oppii tietyt asiat myös äidinkielellä. Esimerkiksi tiedon hakemisen ja esitelmien pitämisen pitäisi sujua oppilailta myös luokan äidinkielellä.

Yhteistyö natiiviopettajan kanssa

Joillakin kouluilla on ”natiiviopettajia” eli vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia opettajia. Natiiviopettaja voi opettaa jotakin oppiainetta tai vierasta kieltä. Toisinaan natiiviopettaja voi olla koulun lisäresurssi, jolloin hän toimii esimerkiksi samanaikaisopettajana koululuokassa tai opettaa eriytettyjä pienryhmiä. Pienryhmäopetuksessa natiiviopettaja voi keskustella ja tehdä tehtäviä oppilaiden kanssa jostakin tietystä teemasta, jolla pyritään vahvistamaan aihepiirin sanaston ja rakenteiden osaamista sekä erityisesti innokkuutta ja valmiuksia suulliseen ilmaisuun. Jos koulussa on vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia opettajia tai oppilaita, kannattaa miettiä, miten heidän kanssaan voisi mielekkäällä tavalla tehdä yhteistyötä. On hyvä, jos mahdollisimman moni oppilas pääsee vuorovaikutukseen sellaisen ihmisen kanssa, joka puhuu opetuksessa käytettävää vierasta kieltä äidinkielenään. Näin oppilaat saavat autenttisen kielimallin.

Merja Meriläinen ja Jaana Seikkula-Leino