Opetussuunnitelmien perusteet ja työtavat

Opetussuunnitelmien perusteissa nostetaan esille muun muassa seuraavat, työtapojen valintaa ohjaavat seikat: Työtapojen valinnan tulisi tukea oppilaiden motivoitumista. Työtapojen valintaan vaikuttavat jokaisen oppilaan yksilölliset ominaisuudet, kuten erilaiset oppimistyylit ja ikäkausi. Jokainen oppija on persoonallisuudeltaan ja kyvyiltään yksilöllinen oppija. Kouluissa pitäisi kehittää sekä yksilöllistä oppimaan oppimista että yhdessä oppimista. Tämän vuoksi työtapojen tulisi olla sellaisia, että ne edistävät aktiivista oppimisprosessia, jossa oppija voi asettaa itselleen tavoitteita. Tällaiseen oppimiseen liittyy myös ongelmien ratkaiseminen. Elämyksellisten opetustapojen avulla edistetään oppilaiden motivoitumista. (Ks. Opetussuunnitelmien perusteet, s. 17.)

Myös vieraskielisessä ja kielikylpyopetuksessa tulisi kehittää tietoisesti oppilaiden valmiuksia toimia tietoyhteiskunnan jäseninä. Siihen kuuluu myös taito käyttää kirjaston palveluja. Vieraalla kielellä annetussa opetuksessa tulee luontevalla tavalla esille eri kulttuurien oppiminen. Työtapojen tulisi tukea kuitenkin myös oman kulttuuritaustan oppimista.

Työtavat konkretisoivat kasvatus- ja opetustyön linjaa

Vieraskielisessä opetuksessa ja kielikylpyopetuksessa noudatetaan konkreettisesti sitä kasvatus- ja opetustyön linjaa, jonka koulu on työhönsä valinnut. Vieraalla kielellä opetettaessa tavoitteiden ja sisältöjen laadintaa ohjaavat myös arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppiaineiden sisältöjä opetetaan erilaisten opetusmenetelmien avulla. Koska tavoitteet ja sisällöt pohjautuvat edellä mainittuihin opetuksen ja oppimisen perusasioihin, opetusmenetelmät ovat sidoksissa myös muihin opetuksen elementteihin. Vieraskielisen opetuksen ja kielikylpyopetuksen työtapoja kannattaa peilata myös arvoihin, oppimiskäsitykseen, oppimisympäristöön ja toimintakulttuurin tavoitteisiin. Näin vieraalla kielellä opetettaessa saadaan edistettyä niitä asioita, joita pidetään yleisesti oppilaiden opetuksessa ja kasvatuksessa tärkeinä.

Miten juhlavat ”kasvatukselliset lähtökohdat” konkretisoidaan?

Jos koulun arvoihin ja oppimiskäsitykseen kuuluvat esimerkiksi suvaitsevaisuus ja kulttuurien välisen ymmärryksen edistäminen, koulun toiminta tulisi järjestää niin, että ne korostuvat opetuksessa ja oppimisessa. Oppimisympäristöä voidaan tietoisesti suunnitella niin, että oppilaat ja opettajat voivat luoda monenlaisia ihmissuhteita. Koulun toimintakulttuuria voidaan kehittää sellaiseksi, että eri kulttuuritaustat huomioidaan arjen toiminnassa ja lisäksi myös juhlissa ja teemapäivissä. Koulun valitsemat työtavat kehittävät osaltaan oppilaiden vuorovaikutustaitoja.

Vieraalla kielellä toteutetussa opetuksessa voidaan helposti ideoida työtapoja, joissa vuorovaikutusta harjoitellaan myös vieraalla kielellä. Ryhmä- ja paritöiden lisäksi voi hyödyntää muun muassa yhteistoiminnallisen oppimisen keinoja. Suullisen vuorovaikutuksen lisäksi voidaan kehittää myös kirjallisia vuorovaikutustaitoja. Vieraskielisessä ja kielikylpyopetuksessa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ulkomaisia sähköpostiyhteyksiä. Kasvatustyön tuloksia voi seurata esimerkiksi ilmapiirikartoituksilla ja kyselyillä, jotka tuovat esille, miten oppilaat suhtautuvat vieraisiin kulttuureihin ja muihin ihmisiin. Oppilaat voivat myös tuoda esille, millaisilla tavoilla on mukavaa oppia yhdessä. Näin on mahdollista kehittää käytännön opetusta sellaiseksi, jonka oppilaat kokevat mielekkääksi ja joka on sen kaltaista, mitä koulussa perimmältään halutaan.

Jaana Seikkula-Leino