Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Vieraskielinen opetus itsessään ei ole mikään yleislääke, jonka avulla lasten koulusaavutukset ilman muuta parantuvat. Cummins (1998) on kuitenkin tiivistänyt osuvasti sen, miten vieraskielisestä opetuksesta saadaan irti suurin mahdollinen hyöty. Koko paikallisen kouluorganisaation täytyy toimia Cumminsin mukaan yhteistyössä ja sitoutua (a) tarjoamaan madollisimman laaja-alaisesti vieraskielistä opetusta, (b) ottamaan myös vanhemmat mukaan yhteistyöhön tukemaan lastensa koulutyötä sekä (c) rakentamaan opetusjärjestelyt niin, että lasten kulttuuritausta ja kokemusmaailma (cognitive schemta) otetaan opetuksessa huomioon.

 

Kuvio 12.Toimiva yhteistyöverkosto

Yhdistykset

Vanhempien aktiivinen osallistuminen kielikylpy- ja vieraskielisen opetuksen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen tapahtuu luontevasti yhdistystoiminnan kautta. Tiedottaminen ja sitä kautta informaation saaminen korostuvat, kun lapselle on valittu koulumuodoksi jokin muu kuin perinteinen opetus. Yhdistys, jossa jäseninä on sekä vanhempia että opettajia, tarjoaa tiedottamiselle luontevan kanavan. Kokkolassa kielikylpyoppilaiden vanhemmat ovat perustaneet opettajien kanssa kielikylpy-yhdistyksen (KIM), joka on osaltaan luomassa edellytyksiä opetuksen järjestämiselle. Kielikylpy-yhdistyksen näkyvintä toimintaa on kielikylpylasten iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen sekä opettajien koulutuksen rahoittaminen.

Yliopistoyhteistyö

Säännöllinen kouluttaminen ja uusimman tutkimustiedon helppo saatavuus ovat olennaisia kielikylpy- ja vieraskielisessä opetuksessa työskentelevien opettajien ja opetuksen kehittymisprosessissa. Esimerkiksi Vaasan yliopiston monikielisyyden keskus ja Levón-instituutti tarjoavat kielikylpyopettajille erilaajuisia ja -sisältöisiä täydennyskoulutuskursseja, joista on ajankohtaista tietoa laitosten Internet-sivuilla. Myös Chydenius-instituutti (Kokkolan yliopistokeskus) on aktiivisesti mukana englanninkielisen kielikylvyn kehittämisessä. Se järjestää 15 opintoviikon laajuiset Teaching in English -opinnot (vieraalla kielellä opettamisen sivuaineopinnot) säännöllisesti kahden-kolmen vuoden väliajoin.

Kansainvälinen yliopistoyhteistyö tarjoaa vieraalla kielellä opetusta järjestäville kouluille arvokkaan kielilisän. Koulut voivat halutessaan tarjota ulkomaisten yliopistojen opettajankoulutuslaitosten opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja tällä tavalla tarjota oppilaille mahdollisuuksia työskennellä natiiviopettajien kanssa.

Kokkolassa käynnistettiin vuonna 1997 kansainvälinen opettajaharjoittelijaohjelma yhdessä Oregonin yliopiston kanssa. Tämän yhteistyön seurauksena Kokkolan kaupunki on toiminut useana vuonna kahden opettajaksi opiskelevan oregonilaisnuoren isäntäkaupunkina ja tarjonnut heille harjoittelupaikan Englanninkielisessä lastentarhassa, Hollihaan koulussa ja Länsipuiston koulussa.

CIMO

Kansainvälinen harjoittelijavaihto on helppo ja toimivaksi havaittu yhteistyömuoto, jonka avulla kielikylpy- ja vieraskielistä opetusta tarjoaviin oppilaitoksiin saadaan vuosittain harjoittelijoita eri puolilta maailmaa. Tällä tavalla oppilaille pystytään tarjoamaan luonnollisia kielenkäyttötilanteita natiivipuhujien kanssa. Ulkomaalaiset harjoittelijat tarjoavat myös yläluokkien vieraskieliseen opetukseen tärkeän kielilisän toimiessaan luokissa eri oppiaineiden opettajien ”kielitukena”. Oppituntien ohella harjoittelijat pitävät kouluissa vieraskielisiä kerhoja, jotka ovat avoimia kaikille koulujen oppilaille.

Koordinaattori

On hyvä, jos kielikylpy- ja vieraskielisen opetuksen kehittämistyössä toimii joku koulun ulkopuolinen, alan tunteva henkilö, joka on tiiviissä yhteistyössä opettajien, vanhempien ja koulutuksen järjestäjän kanssa. Kokkolan sivistyskeskuksessa toimii ns. kielikylpykoordinaattori. Hänen tehtävänään on ohjata ja kehittää kaupungin kaikkea kielikylpy- ja vieraskielistä opetusta mm. opetussuunnitelmatyön ja opettajien täydennyskoulutuksen sekä vieraskielisen opetuksen konsultointipalvelujen kautta.

Video- ja verkko-opetus

Nykyaikainen informaatioteknologia tarjoaa myös kielikylpy- ja vieraskielisen opetuksen kehittämiselle monipuolisia haasteita. Uudet verkko-oppimisalustat lyhentävät välimatkoja eri maiden koulujen ja oppilaiden välillä ja tarjoavat oppilaille ja opettajille luonnollisia ja usein toistuvia tilaisuuksia kommunikoida kielikylpykielellä natiivipuhujien kanssa. Video-opetuksen avulla luokkahuoneiden rajat katoavat ja yhteistyökoulujen kanssa totutettavat projektit luovat yhä useampia tilaisuuksia vieraan kielen luontevaan käyttöön.

Merja Meriläinen