Koulujen kulttuuriperintöopetus

Opetusta ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäminen on Suomessa vahvasti lainsäädäntöön perustuvaa. Eduskunta säätää koulutusta koskevat lait, jotka ohjaavat koulutuksen järjestämistä kaikissa koulumuodoissa. Valtioneuvosto päättää oppiaineitten viikoittaiset tuntimäärät. Opetushallitus kokoaa Opetussuunnitelman perusteet –nimisen säädösasiakirjan. Siinä ilmaistaan opetuksen perustaksi suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetussuunnitelman perusteissa edellytetään koulujen toimintakulttuurilta yhteistyötä koulua ympäröivien tahojen kanssa.

Opetuksen toteuttamiseen vaikuttaa paljolti kuntien ja koulujen omat sopimukset ja suunnitelmat. Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät laativat perusteiden mukaan oman opetussuunnitelmansa, jossa täsmennetään paikallisia periaatteita ja sisältöjä. Koulut tekevät ovat työ- ja vuosisuunnitelmansa, joissa sovitaan lukuvuoden ohjelma. Opettaja laatii näiden perustella omat oppikokonaisuutensa ja tuntisuunnitelmansa. Kunnat voivat laatia suunnitelmia myös jonkun erityisen aihealueen toteuttamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Kulttuuriopetussuunnitelmat.

Kulttuuriperintö opetussuunnitelmien perusteissa

Kulttuuriperintöosaamisen kehittäminen kuuluu koulujen perustehtäviin. Tämä on huomioitu opetussuunnitelman perusteita laadittaessa niin esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa kuin ammatillisessa perusopetuksessa sekä taiteenperusopetuksessa.

Yleiset tavoitteet

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksi esiopetuksen yleinen tavoite on, että lapsi tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin.

Perusopetuksen tehtävänä on välittää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista.

Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Tavoitteena on muun muassa se, että opiskelija tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä.

Ammatillisten opintojen tutkintojen nykyisissä perusteissakaikille aloille pakollisen taide- ja kulttuurioppiaineen yksi keskeisistä sisällöistä on oman ammattialan perinteeseen tutustuminen ja sen hyödyntäminen. Uudistuvissa opetussuunnitelman perusteissa tullee olemaan lisäksi valinnaisena aineena ympäristötieto, jonka yhtenä tavoitteena on, että opiskelija oppii toiminaan kulttuuriperintöä vaalien.

Taiteenperusopetuksen yleisen oppimäärän yksi tehtävä on kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea eri kulttuureja ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteissa on kulttuuriperintöön liittyviä tavoitteita ja sisältöjä eri taiteen aloille.

Yleissivistävän opetuksen aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat yleissivistävän koulutuksen periaatteita, jotka jäsentävät koulun toimintakulttuuria sekä ylittävätoppiainerajoja ja eheyttävätopetusta.

Yhtä perusopetuksen aihekokonaisuutta, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, voidaan pitää erityisesti kulttuuriperintöopetukseen kehottavana perusteena.Eräänä sen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuden Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, mukaan opiskelijalle tulee tarjota runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.

Kulttuuriperintö perusopetuksen oppiaineissa

Äidinkielen ja muiden kielten opetuksessa kulttuuriperintö käsitetään henkiseksi perinnöksi, johon tutustutaan kirjallisuuden ja kulttuurin kokemusten avulla niin teatterin, elokuvan ja muiden viestimien keinoin. Sisältöinä ovat mm. kansanperinne, tapakulttuuri, leikit, arjen perinne ja elämäntapa.

Ympäristö- ja luonnontiedon tavoite on, että oppilas oppii ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Opiskelun tulee auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Biologian ja maantiedon opetuksen tulee tuottaa osaamista, jossa oppilas osaa antaa esimerkkejä siitä miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella, sekä osata tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen yksi sisältö on uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin, raamatun kulttuurivaikutuksia sekä kirkkorakennus ja sen symboliikka. Ortodoksisen uskonnonopetuksen yksitavoite on, että oppilas perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon ja sen historiaan.Elämänkatsomustiedon opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksena.

Historian opetuksessaoppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään. Osaamisen arvioinnin kriteeri on, että oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään, osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia, pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

Musiikki opetuksen tehtävä on mm. saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille.

Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuurien visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Opetuksen sisältönä on mm., oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista sekä ympäristön muutosten tunnistamista. Tavoitteena on, että oppilas osaa toimia museoissa ja taidenäyttelyissä ja osaa käyttää tiedon lähteenä museoita ja gallerioita.

Käsityön opetuksessaoppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.  Opetuksen sisältöihin kuuluu tarjota, tietoa ja elämyksiä suomalasisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteista muista kulttuureista. Tavoitteena on osaaminen, jossa oppilas suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

Liikunnan opetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.

Kotitalousopetuksen tavoite on, että oppilas oppii tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

Kulttuuriperintö lukion oppiaineissa

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus suomenkieltä äidinkielenään puhuville opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä.Keskeisiä sisältöjä on kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville kursseilla käsitellään kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Kulttuuriaineena saamen äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vahvistaa yksilöidentiteettiä ja tietämystä saamelaiskulttuuria korostaen. Romanikieli äidinkielenä -opetuksen syventää tietojaan romanikulttuurista sekä aineellisesta että henkisestä kulttuuriperinnöstä.

Vieras kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Biologian opetuksen sisältöihin kuuluu myös rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia.

Maantieteen opetuksen tavoitteita on, että opiskelija osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen. Opetuksen sisältöjä on mm. kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla.

Matematiikka opetuksen sisältönä käsitellään myös mm. matematiikan historiaa, joka on sekä henkilöhistoriaa, että teorioiden historiaa.

Fysiikan opetukseen sisältöihin kuluu fysiikan merkityksen käsittely historian eri vaiheissa ja nykyaikana.

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan uskonnon ilmenemismuodot Suomessa, muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen sekä arvostamaan oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä. Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteita on, että opiskelija tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin sekä perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen tavoitteita on auttaa opiskelijaa kykenemään suhteuttamaan oma aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan. Kurssi 1. tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssi 2. tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia. Kurssi 5 tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Sen tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä.

Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään.

Kuvataideopetuksessa opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Sisältöinä ovat mm. maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä.

Liikunnanopetuksessa suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. 

Lähteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH.fi)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH.fi)
Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH.fi)
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH.fi)
Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet (OPH.fi)

Perusopetuksen tuntijako (pdf, OKM)
Lukiokoulutuksen tuntijako (pdf, OKM)

Perusopetuslaki (Finlex)
Lukiolaki (Finlex)
Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (Finlex)
Laki taiteen perusopetuksesta (Finlex)

 Erityisasianasiantuntija Heljä Järnefelt, Opetushallitus