Materiaalia kotitalousopetuksen sisältöalueen S2 Asuminen ja yhdessä eläminen toteuttamisen tueksi

#S2asuminenjayhdessäeläminen

Tämä aineisto on tarkoitettu tukemaan paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opettajien oman opetuksen suunnittelua kotitalousopetuksen S2-sisältöalueen osalta.

Arjen rakenteiden ja rytmin tunnistaminen ja ymmärtäminen

Puhtaanapito ja yhteinen viihtyvyys

Oppilas hyvinvoinnin tuottajana lähiyhteisössään

Oppimistehtäväaihiot

Kotitalousopetus luokanopetuksessa ja monialaiset

Asuminen ja yhdessä eläminen ovat kotitalousopetuksen perusta ja päämäärä

Oppilas oppii ymmärtämään, mitä kestävä ja sujuva arki tarkoittavat hänelle itselleen, omalle perheelle ja lähiyhteisöille ja miten arkeen voi itse vaikuttaa kestävän elämäntavan mukaisilla valinnoilla. Lähiyhteisöillä tarkoitetaan kotitalousopetuksen ryhmää, kouluyhteisöä ja koulun ulkopuolella toimivia yhteisöjä, kuten harrastusryhmiä ja erilaisia järjestöjä. Toiminnan tavoitteena on taitava arjen hallinta (alaviite 1): Oppilas työskentelee itsenäisesti ja ymmärtää toimivansa kaikkien yhteisen hyvän eteen.

Oppimishaasteiden kumuloituva polku

Opetettavia sisältöjä tehdään näkyväksi ja harjoitellaan oppitunneilla, joilla oppimista laajennetaan harjoitustehtävien avulla. Osaamista syvennetään ja sovelletaan omassa arjessa kotitehtäviä tekemällä.
Toiminalliset työtavat ovat mukana kaikessa kotitalousopetuksessa. Toiminta kotitalousluokan kodinomaisessa ympäristössä antaa luontevan pohjan vuorovaikutukseen, työnjakoon, ajanhallintaan ja siisteyden ylläpitämiseen tähtääville tietoisesti annetuille tehtäville. Puhtaanapitoa harjoitellaan esimerkiksi ruoanvalmistustehtävien yhteydessä. Opettelussa käytetään innostavia ja monipuolisia työskentelytapoja. Tehtäviä voidaan toteuttaa esimerkiksi pelillistämällä opetusta älylaitesovellusten tai tehtäväratojen avulla.

Tilojen, välineiden ja laitteiden siistinä ja kunnossa pitäminen yhdessä muiden oppilaiden kanssa opettaa arvostamaan omaa ympäristöä, siinä toimivia ihmisiä ja siinä olevia välineitä. Samalla tehdään näkyväksi myös työ, jota muut kuin oman ryhmän oppilaat tekevät ympäristön viihtyisyyden säilyttämiseksi. Oppimistehtävänä voi tällöin olla esimerkiksi tutustuminen oman koulun siistijän tehtäviin. Lähiympäristöön sijoittuvat tehtävät auttavat oppilasta näkemään oman toimintansa osana toimintojen ketjua, jonka yhteisenä päämääränä on kaikille viihtyisä koulupäivä ja yhdessä eläminen. Samalla se rakentaa yhteisöllisyyttä koulussa.

Opetusta eriytetään oppilaan harjoittelutarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Monipuoliset työskentelytavat mahdollistavat myös osaamisen monipuolisen arvioinnin. Oppilaan arvioinnista kotitalousoppiaineessa kerrotaan tarkemmin Oppilaan arviointi -sivulla.
Oppiminen tapahtuu kotitalousopetuksen jatkumona, jossa aiemmin opittua viedään eteenpäin, syvennetään ja laajennetaan.

Kuva 1.  S2, Asuminen ja yhdessä eläminen. Kumuloituva oppimishaasteiden oppimispolku 7.–9. vuosiluokalle

Kuva 1. S2, Asuminen ja yhdessä eläminen. Kumuloituva oppimishaasteiden oppimispolku 7.–9. vuosiluokalle.

Arjen rakenteiden ja rytmin tunnistaminen ja ymmärtäminen

Arkea rytmittää koulu ja työskentely, liikkuminen, vapaa-ajan erilaiset viettotavat, ateriat ja uni. Rytmi on osittain yhteisön rakenteiden, kuten koulupäivän lukujärjestyksen, mukainen. Ihmisellä on kuitenkin vaikutusmahdollisuuksia omaan rytmiinsä ja arkensa rakentumiseen.
Yksilön ja ympäröivän yhteisön rytmien erot voivat aiheuttaa kitkaa ja konflikteja, kuten myöhästymisiä tai tarpeellisten tavaroiden unohtumista kotiin, jos aamulla ei varata riittävästi aikaa aamutoimien suorittamiseen ennen kouluun lähtemistä. Näiden erojen tunnistaminen ja oman toiminnan mukauttaminen sen perusteella tekee arjesta sujuvampaa, ja suureltakin tuntuva ongelma voi ratketa pienillä muutoksilla omassa toiminnassa. Oppilas voi esimerkiksi opetella laittamaan itselleen seuraavana päivänä tarvittavat tarvikkeet valmiiksi jo edellisenä iltana, mikä antaa aamuihin enemmän aikaa ja voi vähentää myöhästymisiä.

Apuna arjen rakenteiden ja kitkakohtien tunnistamisessa voi käyttää sekvenssikarttaa , eräänlaista arjen lukujärjestystä, jonka avulla arjen rakenteet ja niiden väliset siirtymät tehdään näkyviksi. Tarkoituksena on löytää keinoja, joilla oppilasta voidaan tukea hänen opetellessaan oman arjen ajanhallintaa.

Alla olevia sekvenssikarttaan perustuvia pohjia voi käyttää käytännön työvälineinä, kun arkipäivän rakenteita halutaan havainnollistaa oppitunneilla.

sekvenssi 1 sekvenssi 2

sekvenssi 4sekvenssi 3

Sekvenssikarttapohjat PDF-versiona

Jokapäiväisen rytmin lisäksi elämää rytmittää yksilölliset elämänvaiheet ja perhevaiheet, kuten lapsiperheen muodostuminen tai perheen hajoaminen. Tavoitteena on, että oppilas alkaa ymmärtää ja arvostaa kotien ja perheiden moninaisuutta ja niissä tehtyjä keskinäiseen erilaisuuteen perustuvia ratkaisuja. Vaikka arjen perusrakenne on perheissä keskenään melko saman näköinen, voivat toimintojen toteuttamistavat olla hyvinkin erilaisia. Se, mikä toimii yhdessä perheessä, ei välttämättä toimi toisessa.

Puhtaanapito ja yhteinen viihtyvyys

Luokassa tehty puhtaanapitotyö ja muu yhteiseen viihtyvyyteen tähtäävä toiminta tehdään oppilaille näkyväksi. Heitä opetetaan ottamaan siihen vastuullisesti osaa.
Säännöllinen siivoaminen ja puhdistus pitää laitteet ja tilat kunnossa pidempään, mikä edistää ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Ekologinen ja taloudellinen kestävyys otetaan huomioon myös siivousaineiden ja -välineiden valinnassa.

Esimerkiksi seuraavia asioita harjoitellaan:

  • Hyvä tavat, työnjako ja vastuunotto
  • Hygieenisen ja ergonomisen työskentelyn periaatteet
  • Perussiisteyden ylläpitäminen
  • Kotona ja kotitaloustunneilla tarvittavat siivoustekniikat (astianpesu, pintojen pyyhkiminen, lattian lakaiseminen jne.)
  • Materiaalintuntemus ja pyykkihuolto
  • Jätteidenlajittelun perusteet

Opetettavia asioita syvennetään ja laajennetaan oppituntien aikana harjoitustehtävillä. Niiden avulla opittua kerrataan ja harjoituskertoja lisätään. Mukaan otetaan myös sellaisia opetettavia asioita, jotka eivät ole luonteva osa oppimisympäristön toimintakulttuuria, mutta jotka ovat kuitenkin arkinen ja toistuva osa oppilaiden elämässä.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi

  • jalkineiden hoito
  • erilaisiin urheiluvaatemateriaaleihin ja niiden huoltamiseen tutustuminen
  • muiden harrastusvälineiden huoltaminen

Kotitalousluokka on vuorovaikutuksessa ympäröivien yhteisöjen kanssa. Näistä yhteisöistä löydetään esille nostettavia oppimisen ja harjoittelun paikkoja. Kotitehtävien avulla opittua syvennetään ja sitä sovelletaan oppilaan lähiyhteisöissä eletyn arjen vaatimuksiin. Kotitehtävät voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmätyönä ja niissä on lähtökohtana oman arjen tarpeet. Soveltamiseen liittyy medialukutaito ja luotettavan tiedon etsiminen ohjeiden mukaan. Kotitehtävänä voidaan esimerkiksi toistaa koulussa harjoiteltuja tehtäviä ja soveltaa niitä oman kodin vaatimuksiin.

Hygienia, ergonomia, hyvät tavat, työnjako ja vastuunotto otetaan huomioon kaikessa työskentelyssä. Terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät työtavat, joissa teknologiaa käytetään luontevasti ja kokeilevasti apuna, ovat toiminnassa mukana. Kustannustietoisuus ja energiansäästö liitetään osaksi harjoituksia. Opettajan ja vertaisten antama palaute ohjaa ja kehittää oppilaan toimintaa. Tietojen ja taitojen harjoittelu jalostaa toimintaa tiedostavaksi rutiiniksi, jota oppilas mukauttaa kulloistenkin vaatimusten mukaiseksi.
Lajittelussa ja kierrätyksessä tavoitteena on, että lajittelun lisäksi oppilas oppii punnitsemaan kierrätystä jo osana ostopäätökseen johtavaa ajattelua.

Oppilas hyvinvoinnin tuottajana lähiyhteisössään

Oppilaalla on aktiivinen rooli vaikuttaja ja hyvinvoinnin tuottajana omassa lähiyhteisössään. Toiminnalla pyritään sosiaaliseen kestävyyteen ja osallisuuteen erilaisissa yhteisöissä. Samalla oppilas pääsee osalliseksi tuottamastaan hyvinvoinnista. Oppilas pohtii, miten toimintaa pitää mukauttaa erilaisten ympäristöjen vaatimuksiin vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenten kanssa ja oppii kuuntelemaan sekä itseään että muita. Hänen roolinsa laajenee opettajan ohjauksessa omasta välittömästä lähipiiristä yhteistyöhön lähiyhteisössä ja soveltuvin osin myös globaaliin näkökulmaan. Hän oppii kohtaamisen taitoja ja ymmärtää oman mahdollisuutensa vaikuttaa ympäristöönsä erilaisin tavoin.

Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi

  • eri vuosiluokkien välillä
  • sukupolvien välisenä
  • erilaisten järjestöjen kanssa.

Opettajan johdolla toteutetut oppimistilanteet ovat turvallinen tapa tutustua uusiin ympäristöihin ja opetella yhteisöllisyyttä. Toiminta perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin, kuten vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Opetus reagoi yhteiskunnan ja yhteisön muutoksiin ja ottaa niihin kantaa käytännön toiminnalla.

Oppimistehtäväaihiot

Seuraavassa kuvassa on aihioita S2 Asuminen ja yhdessä eläminen -sisältöalueen oppimis- ja kotitehtäviksi.
Kaikkia aihioita voi muokata joko laajemmiksi tai suppeammiksi tehtäviksi, joissa on mahdollisuus myös oppiaineiden väliseen yhteistyöhön.

Kuva 2. Oppimistehtäväaihioita kotitalousopetuksen sisältöalueelle S2, Asuminen ja yhdessä eläminen.


Kuva 2. Oppimistehtäväaihioita kotitalousopetuksen sisältöalueelle S2, Asuminen ja yhdessä eläminen.

S2 harjoitustehtävä-, kotitehtävä- ja laaja-alaiset tehtäväaihiot (pdf)

Seuraavassa kuvassa yhtä oppimistehtäväaihioista on esimerkkinä laajennettu lisäämällä siihen erilaisia elementtejä, joista opettaja voi valita oppimistehtävän suuntautumisen ja laajuuden mukaan yhden tai useampia.

Kuva 3. Oppimistehtäväaihion laajentaminen.

Kuva 3. Oppimistehtäväaihion laajentaminen.

Kotitalousopetus luokanopetuksessa ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Kotitalousopetuksen sisältöalue S2 Asuminen ja yhdessä eläminen tehdään näkyväksi myös osana monialaisia kokonaisuuksia. Vuosiluokkien 1–6 kotitalousopetus voi keskittyä erillisten kotitalousoppituntien sijaan monialaisiin kokonaisuuksiin.

Erityisesti vuosiluokilla 1–6 asumisen ja yhdessä elämisen sisältöjä voidaan tehdä näkyviksi eheyttävissä kokonaisuuksissa ja koulun toimintaan integroituina kotitaloudellisina osuuksina. Tämä tukee kotitalouden tavoitteellista jatkumoa peruskoulun läpi.

Vuosiluokkien 1–6 sisältöalueen S2 asuminen ja yhdessä eläminen opetus luo pohjaa ylemmillä vuosiluokilla tapahtuvalle syvällisemmälle oppimiselle

  • nimeämällä arjen rakennetta ja siinä tapahtuvaa toimintaa
  • opettamalla yksinkertaisia siistimistekniikoita ja työnjakoa.

Vuosiluokkien 1–6 opetuksessa opetellaan suunnitelmallisesti ja tiedostavasti esimerkiksi seuraavia S2 Asuminen ja yhdessä eläminen -sisältöalueen aiheita:

  • Järjestelmällisyyttä ja vastuullisuutta, kuten ajoissa olemista ja oikeiden tavaroiden mukaan pakkaamista
  • Työnjakoa
  • Oman pöydän, työpisteen tai huoneen siivoamista
  • Itsestä huolehtimista, hygieniaa ja oman ympäristön terveellisyyttä edistäviä valintoja: käsien pesua, kenkien puhdistamista sisälle tullessa jne.
  • Hyviä tapoja ja muiden huomioon ottamista
  • Lajittelua luokkahuoneessa ja omassa kodissa
  • Kierrättämiseen tutustumista

(Lähde: Kotitalousopetuksen foorumin 13.6.2018 työpistetyöskentelyn tulokset)

Laaja-alainen osaaminen, kuten L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, arvioidaan osana oppiaineiden arviointia.

Kumuloituva oppimispolku

Kumuloituva oppimispolku

Tässä kuvassa on avattu esimerkinomaisesti kumuloituvan oppimispolun oppimishaasteita peruskoulun läpi. Opetuksen suunnittelussa täytyy aina ottaa huomioon oppilaiden ikä ja kehitysvaiheen asettamat edellytykset.

Kirjoittaja: Katri Pellikka, Korkeakouluharjoittelija, Opetushallitus


1) Arjen hallinnan tasot (osaava, taitava ja ymmärtävä) pohjautuvat Liisa Haverisen väitöskirjaan Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena. Kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua (1996).
2) Sekvenssikartta on Pirjo Korvelan väitöskirjatutkimuksen (2003) tuloksena syntynyt arjen hallinnan menetelmä, jota on käytetty työvälineenä Väestöliiton Arki haltuun -projektissa. Katso myös Sanna Sekin väitöskirja Arki perhetyön kohteena: tutkimus uuden työtavan kokeilusta Arki haltuun -hankkeessa (2018).