Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelman merkitys

Opetuksen suunnittelu on tärkeä osa sirkustaiteen opetuksen kehittämistä. Pitkäjänteisellä suunnittelulla opetuksesta saadaan jatkuvasti kehittyvää, tavoitteellista, turvallista ja mielekästä. Opittavat asiat rakentuvat suunnitellusti aiemmin opitun varaan ja kaikki sirkustaiteelle tärkeät osa-alueet tulevat opetuksessa käsitellyksi.

Taiteen perusopetus perustuu opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittuun paikalliseen opetussuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee opetuksen tarjonnan ja päättää opetuksen määrästä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Opetussuunnitelma on toimintaa ohjaava julkinen asiakirja, joka tulee laatia niin selkeästi, että myös oppilas ja hänen huoltajansa voivat saada opinnoista riittävästi tietoa. Opetussuunnitelma mahdollistaa oppilaitoksen olemassa olevien resurssien puitteissa tasokkaimman mahdollisen sirkustoiminnan.

Opetussuunnitelman laatiminen

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet linjaavat koulutuksen järjestäjän oman opetussuunnitelman sisällön. Kaikki opetussuunnitelman osa-alueet on mietittävä oppilaitostasolla niin, että ne tukevat oppilaiden oppimista ja opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet voidaan opetuksessa saavuttaa. Opetussuunnitelman tekeminen lähtee oman oppilaitoksen määrittelystä, toiminta-ajatuksesta ja mahdollisista opetuksen painopisteistä. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistetaan koko oppilaitoksen opetushenkilöstö sekä mahdollisuuksien mukaan myös oppilaat, huoltajat ja muut tarpeelliseksi katsotut yhteistyötahot.

Opetussuunnitelmatyössä on tärkeää suhteuttaa oppilaitoksen resurssit opetuksen tavoitteisiin. Minkä tasoista opetusta on mahdollisuus toteuttaa olemassa olevilla resursseilla? Mikä on tilanne esim. opetustilojen, opettajien, opetusvälineiden, oppilaiden ja rahoituksen suhteen? Mitkä ovat oppilaitoksen tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet? Opetussuunnitelma on aina myös tulevaisuusasiakirja, jota kohti pyritään. On huomioitava, että taiteen perusopetuksen aloittaminen vaatii vakaata toimintaa, jossa oppilaille on taattava mahdollisuus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Asianmukaisesti hyväksytty ja käyttöön otettu opetussuunnitelma on oppilaitosta sitova asiakirja.

Kaikki opetussuunnitelman osiot ovat tärkeitä ja niiden pohtimiseen tulee ja kannattaa varata aikaa. On tärkeää yhteisesti pohtia, minkälaiselle arvopohjalle opetus perustuu ja miten oppimiskäsitys konkretisoidaan opetuksessa. Kun pohjatyö on tehty hyvin, kaikki työntekijät voivat toimia tietoisesti samojen periaatteiden mukaan. Opetussuunnitelman lisäksi oppilaitoksella on oltava yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa laadittu tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Ne ovat suunnitelmia tarvittavista toimenpiteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi oppilaitoksessa.

Ensimmäistä kertaa paikallista opetussuunnitelmaa tehtäessä kannattaa tutustua muiden vastaavien oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja kysyä rohkeasti apua taiteen perusopetusta antavilta oppilaitoksilta. Opetussuunnitelmaa laatiessa perehdytään myös lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta.

Opintojen laajuus ja rakenne taiteen perusopetuksessa

Taiteen perusopetuksessa on kaksi eri oppimäärää; yleinen ja laaja. Selkeät erot oppimäärien välillä ovat opetuksen laajuudessa ja painotuksissa. Yleisen oppimäärän opinnot kestävät 500 tuntia ja laajan oppimäärän opinnot 1300 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunti on opetussuunnitelman perusteiden mukaan 45 minuuttia. Annettavan opetuksen tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen taiteenalan oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen.

Taiteen perusopetus on sekä yleisessä että laajassa oppimäärässä määritelty tasolta toiselle eteneväksi. Opintojen rakenteen peruselementtejä ovat yleisessä oppimäärässä yhteiset opinnot (300h) ja teemaopinnot (200h) sekä laajassa oppimäärässä perusopinnot (800h) ja syventävät opinnot (500h).

Yleinen oppimäärä rakentuu yhteisistä opinnoista (300h) ja teemaopinnoista (200h). Yhteiset opinnot ovat nimensäkin mukaan kaikille oppilaitoksen oppilaille yhteisiä ja niiden aikana tarkoitus on tutustua sirkustaiteen perusteisiin ja sirkustekniikoiden harjoitteluun. Teemaopinnoissa painotetaan esiintymistä ja oppilaiden taiteellista työtä. Oppilaitos muodostaa tarkoituksen mukaisen määrän yhteisten opintojen ja teemaopintojen opintokokonaisuuksia.

Laajassa oppimäärässä opinnot koostuvat perusopinnoista (800h) ja syventävistä opinnoista (500h). Perusopinnoissa keskeistä on oppia eri sirkuslajien perustekniikoita ja saada kokemuksia sirkustaiteesta monipuolisena taiteenalana. Syventävät opinnot tähtäävät lopputyön valmistamiseen ja niissä keskeistä on esiintyminen ja sirkustaiteen ymmärtäminen. Oppilas syventää osaamistaan valitsemassaan sirkuslajissa ja kehittää henkilökohtaista ilmaisuaan. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas valmistaa laajan oppimäärän lopputyön. Oppilaitos muodostaa tarkoituksen mukaisen määrän perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksia.

Taiteen perusopetuksen keskeisenä ajatuksena on tavoitteellinen tasolta toiselle eteneminen ja se toteutetaan opetuksen rakenteen huolellisella suunnittelulla. Koulutuksen järjestäjä kuvaa opetussuunnitelmassaan opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet. Oppilaitoksen tehtävänä on tehdä suunnitelma opintojen etenemisestä eli siitä montako vuotta opinnot kestävät ja montako tuntia oppilas saa opetusta vuodessa. Opintojen rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. oppilaitoksen lukuvuoden pituus, opintoviikkojen määrä, yksittäisen opetuskerran pituus, opintokokonaisuuksien laajuus opetustunneissa. Oppilaitos jakaa omassa opetussuunnitelmassaan yleisen oppimäärän yhteiset- ja työpajaopinnot tai laajan oppimäärän perus- ja syventävät opinnot pienempiin osiin eli opintokokonaisuuksiksi.

Opintokokonaisuudet

Oppilaitoksen opetussuunnitelman rakenne muodostuu opintokokonaisuuksista, jotka oppilaitos muodostaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taiteen perusopetuksen järjestäjä määrittelee opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opintokokonaisuuksien tavoitteet, määrän, sisällöt ja laskennallisen laajuuden. Opintokokonaisuudet muodostavat oppilaan opintopolun.

Opintokokonaisuudet voivat pitää sisällään tavoitteita eri tavoitealueista. Opintokokonaisuudet voivat olla myös keskenään eri kokoisia laajuudeltaan. Opintokokonaisuuksia voidaan myös teemoittaa, ja niitä voidaan toteuttaa peräkkäisinä tai rinnakkaisina. Yksi opintokokonaisuus voi esimerkiksi koostua oppilaan yhden lukuvuoden aikana tehtävistä sirkusopinnoista tai vaihtoehtoisesti yksi opintokokonaisuus voi pitää sisällään pelkästään esim. jongleerauksen lajiharjoittelun.

Opintokokonaisuuksia rakennettaessa tulee ottaa paikallisesti huomioon, mitä opetussuunnitelman perusteissa on opintokokonaisuuksista eri opintotasojen osalta määrätty. Yleisen oppimäärän osalta määritellään, että yhteisten opintojen opintokokonaisuudet ovat kaikille yhteisiä, mutta teemaopinnoissa koulutuksen järjestäjä voi omien mahdollisuuksiensa mukaan tarjota keskenään esimerkiksi vaihtoehtoisia teemaopintojen opintokokonaisuuksia eri sirkuslajeista, esittämisen tyyleistä ja taiteenalojen välisestä yhteistyöstä. Laajassa oppimäärässä sekä perusopintoihin että syventäviin opintoihin voi sisältyä keskenään vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia.

Oppilaitoksen toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus paikallisessa opetussuunnitelmassa on oppilaitoksen esittelyä, sen toiminnan sekä oppilaitoskohtaisten suuntauksien ja painotusten kuvaamista. Toiminta-ajatus on toiminnan kuvaus kiteytettynä ja voi sisältää oppilaitoksen toiminnan tavoitteita. Toiminta-ajatus kertoo ytimekkäästi sen, miksi oppilaitos on olemassa, mikä on sen toiminnan tarkoitus ja mitkä ovat sen toimintaa ohjaavat periaatteet. Se sisältää ajatuksen siitä, mitä palveluita koulu tuottaa ja kenelle ne on suunnattu tai minkälaisia tuloksia toiminnalla saadaan.

Oppimisympäristöt sirkustaiteessa

Sirkustaiteen harjoittelussa korostuu fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristön mahdollisuuksia tulee paikallisesti tarkastella mahdollisimman monipuolisesti eikä esimerkiksi vain sirkustaiteen käyttämänä treenisalina. Oppimista tapahtuu oppilaitoksen ulkopuolella muun muassa erilaisia esiintymisiä ja esitysvierailuja sekä opetusteknologiaa (esim. videokuvaus) hyödyntämällä.

Taidon oppiminen ja oman ilmaisun kehittyminen edellyttävät turvallista oppimisympäristöä, joka on toiminnalle sopiva. Sirkusharjoittelu pitää sisällään turvallisuusriskejä, jotka oppilaitoksen tulee omilla toimenpiteillään minimoida. Tärkeässä osassa tässä on oppilaitoksen oma suunnittelutyö. Välineistön jatkuva kunnon tarkkailu, korjaaminen ja tarvittaessa uusiminen on myös tärkeää. Erityistä huomiota on esimerkiksi kiinnitettävä ilma-akrobatiassa ja tasapainoilussa käytettyihin välineisiin ja niiden kiinnityksiin. Putoamissuojainten ja työvälineiden käyttöä ja tarkastuksia ohjaa työturvallisuuslaki (738/2002). Turvallisessa oppimisympäristössä on hyvä huomioida myös ryhmäkoko sekä opettajien määrä ja osaaminen. Oppimisympäristön turvallisuudessa on kiinnitettävä huomiota myös toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa, niin oppilaiden kuin henkilöstön osalta.

Oppilaaksi ottamisen periaatteet

Opetussuunnitelmassaan oppilaitoksen tulee linjata myös käytännöt oppilaaksi ottamisen suhteen. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 § määrittelee periaatteet oppilaaksi ottamiseen. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä ja hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Oppilaitoksen resurssit ja oppilasmäärä huomioiden voi oppilaaksi ottamisessa olla oppilaitoskohtaisia eroja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esim. oppilaaksi ottaminen ilmoittautumisjärjestyksessä, oppilaspaikkojen arpominen tai pääsykokeet. Oppilaiden valintakokeiden ollessa kyseessä, tulee valintakriteerien olla tarkkaan harkittuja ja julkisia. Myös uuden oppilaan sijoittaminen opetusryhmään voi tapahtua erilaisten periaatteiden kuten iän, taitotason tai aiemman harrastuskokemuksen perusteella. Osaamisen tunnistaminen ja aiempien opintojen hyväksi lukeminen on mietittävä tarkkaan. On tarkoituksenmukaista miettiä, miten esimerkiksi toimitaan oppilaan siirtyessä toisesta taiteen perusopetuksen oppilaitoksesta toiseen ja missä tapauksissa oppilaan erottaminen voi tulla kyseeseen.


Tpo2018