Draama vaikuttaa



Draamassa oppiminen voi tapahtua katharsis-tyyppisesti tunnehuipentumana tai hetken oivalluksena. Draama voi myös lisätä ymmärrystä asioista vähitellen. Harjoitukset ovat käyttökelpoisia monessa oppiaineessa ja sovellettavissa eri-ikäisille oppilaille. Tavallisin draaman käyttötapa oppimis- ja koulutustilanteessa on jonkin sosiaalisen tilanteen käsittely. Draamaa käytetäänkin eniten juuri ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen ja ryhmien välisten suhteiden selvittelyyn, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen. Draama voi parhaimmillaan kehittää myös osanottajien ongelmanratkaisutaitoja: ongelman analysointia, vaihtoehtoisten näkökulmien tarkastelua ja luovien ratkaisuvaihtoehtojen tuottamista. Draamatyöskentelyllä voidaan ratkaista tehokkaasti yhteisössä esiintyviä ongelmia. Toivasen tutkimuksen mukaan draama ei välttämättä vaikuta toverisuhteisiin, mutta vahvistaa ryhmää lisäten empatiaa, rohkeutta, toisten hyväksymistä sekä vastavuoroisuutta ja monia sosiaalisia valmiuksia. Kokemusten mukaan (Toivanen, 2005) draaman koettiin tuovan lisäarvoa myös opettajan ja oppilaiden välisiin suhteisiin. Oppilaiden keskinäiset suhteet kehittyivät ja oppilaiden suhde omaan itseensä parani. Kansainvälisten kokemusten ja tutkimuksien mukaan (mm. Kempe, A.) draama kehittää toisen asemaan asettumisen kykyä sekä ihmisoikeuksien ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärrystä. Esittävän draaman kautta on mahdollista vaikuttaa myös yleisön asenteisiin ja kokemuksiin.

Draamatutkimukset (mm. Heikkinen 2005) ovat osoittaneet draaman vaikutuksen oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin, erityisesti empatiakykyyn. Draama voi voimaannuttaa kokijaansa, kehittää ymmärrystä toisen asemasta ja itsestä eri asioiden kokijana. Draaman avulla kerrotaan tarinoita ja muovataan uusia, yhteisiä tarinoita. Draamassa tarinat voivat sopimuksen kautta tapahtua missä tilassa, ajassa tai kenen tahansa kokemina, yhdessä sovitussa fiktiivisessä todellisuudessa. Yhdessä luodut ja syntyneet draamalliset hetket koskettavat. Draamaohjaaja motivoi oppilaita ja auttaa työskentelyssä tavoitteiden mukaisesti. Draama synnyttää myös osallisuutta: jaetaan kokemuksia ja tarinoita ja luodaan yhdessä merkityksiä.

Kuva: Jasmin Ryynänen

Aineistot ja linkit

Rankids ry. Monikulttuurista teatteritoimintaa.

Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto ry.

Järnefelt, K / Niskala, M / Vasko, A. Leikki vieköön! Tammi 2014. Leikki vieköön on ennakkoluuloton ideapakkaus kaikenikäisille. Ideat ja tehtävät kannustavat vuorovaikutukseen ja herättelevät katsomaan maailmaa toisin.

Draama-intervention vaikutus 4.- ja 5.-luokkalaisten oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2010: 47 164–173. Tutkimushankkeen tarkoituksena oli kehittää ja toteuttaa draamamenetelmiin pohjautuva ohjelma, joka tukee lasten sosio-emotionaalista hyvinvointia. Artikkelissa kuvataan opettajien arvioita 4. ja 5. luokan oppilaiden sosiaalisesta kompetenssista ennen draamaohjelmaa ja sen jälkeen lukuvuonna 2007–2008. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että draaman avulla on mahdollista vahvistaa oppilaiden sosiaalista kompetenssia, erityisesti empatiakykyä.

Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukikoulutus (pdf). Opetuksellisen vuorovaikutuksen haasteet ja draamatoiminta. Tapio Toivanen Dosentti, TeT, draamakasvatuksen yliopistonlehtori. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.

Kempe, A & Lockwood, M. 2000. Drama in and out of the literacy hour. Draaman vaikuttavuus, oppimismahdollisuudet ja toimintamallit eri-ikäisten kirjallisuusopinnoissa.