Kulttuurinen moninaisuus

On arvioitu, että maailmassa on noin 200 valtiota, mutta yli 10000 erilaista kulttuuria. Se tarkoittaa, että valtio ja kulttuuri eivät käsitteellisesti tarkoita samaa, vaan valtion rajojen sisällä on useita kulttuureita. Kulttuurin määritelmälle on useita erilaisia näkökulmia. Ajankohtaisen näkökulman mukaan kulttuuri koostuu ajankohtaisista teemoista tai kategorioista, kuten sosiaalisesta rakenteesta, taloudesta tai uskonnosta. Historiallisen näkökulman mukaan kulttuuri on sosiaalista perintöä, jota siirretään seuraaville sukupolville(Benjamin, S. 2014) Yleiskielessä kulttuurilla tarkoitetaan sellaisia tapoja, käytäntöjä, kieliä, arvoja ja maailmankatsomuksia, jotka määrittelevät ihmisryhmää esimerkiksi kansallisuuden, etnisyyden, alueen tai yhteisen mielenkiinnonkohteen perusteella.

Kulttuurin eri osatekijöitä Banksin (2006) jaottelun mukaan ovat:
1) arvot ja käyttäytyminen,
2) kieli ja murteet,
3) sanaton viestintä,
4) kulttuurinen tietoisuus,
5) perspektiivi, maailmankuva ja viitekehys ja
6) samastuminen.
Ihminen kasvaa oman kulttuurinsa jäseneksi ja oppii sen tapoja ja kielen. Kulttuurierojen uskotaan johtuvan siitä, että ihmisryhmät asuivat pitkän aikaa maantieteellisesti erillään toisistaan ja kehittivät toisistaan poikkeavia elämäntyylejä ja käyttäytymismalleja. Nykyään kulttuuri muuttuu, monimuotoistuu ja vaihtaa vaikutteita muiden kulttuurien kanssa. Kulttuurinen moninaisuus määritellään eri tutkimuksissa eri tavoin.

Kuvat: Jasmin Ryynänen

Aineistot ja linkit

Rehtorin eettinen johtaminen monikulttuurisessa koulussa. "Sen yhteisen hyvän löytäminen"
Kuukka, K. 2009. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan rehtorin eettistä johtamista monikulttuurisessa koulussa. Teoksesta löytyy myös monipuolinen katsaus suomalaisen koulun eri aikakausien monikulttuurisuuskäsityksien tutkimuksista.

Opetushallituksen MOKU-hankkeen materiaaleja (pdf).